Aija Saha on työskennellyt Jääkiekon SM-liigan markkinointipäällikkönä nyt kolmen vuoden ajan. Työnsä ohella Saha toimii Espoon Tapioiden juoksuklubin ohjaajana. Olympiakomitean Naiset vaikuttajina liikunnan pelikentillä -koulutuksen Saha aloitti syyskuussa 2019.

– Markkinointipäällikön tehtävän kautta minulle konkretisoitui, että haluan ymmärtää seuratoimintaa laajassa mittakaavassa paremmin, jotta voin johtaa seurojen verkostoa työssäni. Halu kehittää omaa osaamistani sai minut ilmoittautumaan Naiset vaikuttajina liikunnan pelikentillä -koulutukseen, Saha avaa.

Naiset vaikuttajina liikunnan pelikentillä -hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut seuratoiminnan ammattimaisuuden lisääminen.

– Koulutuksen avulla halusimme nostaa esille urheiluseuratoiminnan vaikuttavuutta ja merkitystä sen omassa toimintaympäristössä. Tavoitteemme oli tarjota tässä toimintaympäristössä toimiville naisille näkyvyyttä ja edistää liikunnan ja urheilun tasa-arvoa, taustoittaa hankkeen projektipäällikkönä toiminut Nina Kaipio.  

Sekä Saha että Kaipio tunnistavat urheilussa tapahtuneen ammattimaistumisen tärkeäksi.

 – Maailma on muuttunut hurjaa vauhtia ja tuntumani mukaan ihmiset ymmärtävät yhä paremmin sen, että urheilun ja liikunnan kehyksessä tarvitaan ammattimaisuutta, jotta toiminta kehittyy ja etenee. Koulutukseen oli runsaasti hakijoita ja tämä kertoo siitä, että osaamisen kehittäminen kiehtoo ja sille on tarvetta, Kaipio kertoo.

Saha kuitenkin korostaa, että ammattimaisuus voi näkyä seuroissa monin eri tavoin.

– Ammattimaisuuden kehittämisen ei aina tarvitse tarkoittaa sitä, että seuroihin tulee palkallisia työntekijöitä. Ihmisten koulutustaso nousee jatkuvasti ja meillä on vapaaehtoisiksikin tarjolla yhä ammattimaisempia henkilöitä. Esimerkiksi itse voin markkinointi- ja viestintäihmisenä toimia hyvin vapaaehtoisena tekemässä seuran markkinointia ja viestintää. Eli ammattimaisuus voi kehittyä myös vapaaehtoistoiminnan kautta, Saha summaa.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Harrastaminen vahvasti esillä puolueiden teemoissa  

Kuntavaalien ennakkoäänestys käynnistyy kuukauden kuluttua. Vaaleissa valittavat päättäjät pääsevät vaikuttamaan liikunnan edistämiseen kunnassaan. Liikunta näkyykin puolueiden kuntavaaliteemoissa, kansanedustajat Mari Holopainen (vihr) ja Mikko Ollikainen (rkp) kertovat OlympiaCastissa. 

Holopaisen mukaan Vihreät haluavat edistää monipuolisia ja matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Lisäksi Vihreiden kuntavaaliteemoissa nousee esille urheilu- ja liikuntaseurojen tukeminen. 

- Vihreiden kuntavaaliohjelmassa halutaan taata jokaiselle lapselle mahdollisuus harrastaa koulupäivän yhteydessä ja osallistua aamu- ja iltapäivätoimintaan, kertoo Holopainen ja viittaa myös hallitusohjelmaan kirjatun harrastustakuun merkitykseen.  

Lisäksi Vihreille tärkeää on luontoliikunnan edistäminen. Lähellä olevien virkistysalueiden merkitys ihmisten hyvinvoinnille on keskeinen, mikä on näkynyt erityisesti koronapandemian aikana.   

-  Mielekäs liikuntaharrastus tai säännöllinen kuntoilu luo perustaa hyvinvoinnille. Haluamme taata, että jokaisessa kunnassa on tarjolla lähivirkistysalueita, luonnonmetsiä ja rakentamattomia rantoja, jotta jokaisella mahdollisuus liikkua luonnossa, Holopainen kertoo.  

Ollikaisen mukaan RKP:n vaaliteemoissa näkyy liikunnan, urheilun ja kulttuurin merkitys osana sekä kuntalaisten hyvinvointia että kuntien elinvoimaa ja viihtyisyyttä.  

- Olemme nostaneet esille myös seuratoiminnan niin, että kunnat ja seurat tekisivät yhteistyötä esimerkiksi toiminta-avustusten myötä, jotta seurat pystyvät toimimaan.  

RKP:ssä painotetaan harrastustakuun ja lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan merkitystä.  

- Meillä on pilottien kautta saatu hyviä esimerkkejä harrastamisesta koulupäivän yhteydessä. Tärkeitä ovat myös erilaiset lähiliikkumispaikat, esimerkiksi kuntoportaat, leikkipuistot ja skeittiparkit. Ja se, että pystyy käymään luonnossa ja kulkemaan turvallisia kävely- ja pyöräilyteitä.  

Ratkaisuja liikkeen lisäämiseksi 

Merkittävä osa kansasta liikkuu liian vähän. Tästä aiheutuu yhteiskunnalle vuosittain yli 3 miljardin euron kustannukset. Koronapandemiaan liittyvät rajoitustoimet ovat vielä entisestään vähentäneet osan väestöstä liikkumista.  

Kansanedustajilla on useita ratkaisuehdotuksia haasteeseen. Ollikainen korostaa lasten ja nuorten harrastamismahdollisuuksien lisäämistä. Hän myös mainitsee koulupäivän aikaisen liikunnan merkityksen, jota on edistetty esimerkiksi Liikkuva koulu -ohjelmalla.  

- Ei ainoastaan liikuntatunnilla, vaan myös välitunneilla ja niin, että harrastustoimintaa onmkoulupäivän yhteydessä. Tarvitaan monipuolista liikuntaa, jossa huomioidaan myös ne, jotka eivät välttämättä liiku niin paljon. 

Ollikainen pitää myös tärkeänä, että vapaaehtoistyöntekijöiden ja valmentajien motivaatiosta huolehditaan. Pitkään jatkuneet rajoitukset ovat tuoneet haasteita etenkin ryhmäharrastusten järjestämiseen. 

Kansanedustajat peräänkuuluttavat tarvetta aktiiviselle rekrytoinnille, jotta lapset saataisiin takaisin seuroihin. 

-  Siinähän yhteydessä olisi mahdollisuus löytää myös sellaisia lapsia, jotka eivät ole ennen koronakriisiäkään olleet mukana. Uskoisin, että sen jälkeen, kun on mahdollista harrastaa normaalimmin, on myös intoa ja patoutunutta tarvetta tehdä ja mennä, Holopainen toivoo. 

Liikkumattomuuden haaste koskee myös aikuisia. Vain noin kolmannes aikuisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Yhtenä ratkaisuna haasteeseen Holopainen näkee työmatkaliikunnan tukemisen. 

- Työmatkaliikkuminen ja työyhteisöjen liikunnan edistäminen etenee, jos työpaikalla tarjotaan riittävät puku- ja pesutilat sekä säilytykset polkupyörille. Iso osa meidän liikkumisestamme on lyhyitä matkoja autolla ja jos me voimme näille lyhyille matkoille saada enemmän kävelyä ja pyöräilyä, niin se on yksi iso osa arkiliikuntaa, sanoo Holopainen. 

Mitä kuntien pitäisi tehdä huippu-urheilun edistämiseksi?  

Kansanedustajat ovat samaa mieltä siitä, että kuntien tulisi edistää huippu-urheilua. Holopainen näkee kuntien investoinnit liikuntapaikkarakentamiseen hyvänä väylänä edistää sekä huippu-urheilua että terveysliikuntaa. 

- Esimerkiksi uimahallit ovat hyvä esimerkki siitä, että on välttämätöntä olla se paikka, jossa treenataan, mutta sitten samaan aikaan uimahallit ovat yhtä lailla kaikille ihmisille avoimia.  

Lisäksi Holopaisen mukaan kunnilla on todella tärkeä rooli siinä, että tarjolla on liikuntapainotteisia lukioita. 

Ollikainen korostaa kuntien aktiivista roolia harjoitusedellytysten luomisessa. Perheen taloudellinen tilanne ei saisi nousta harrastamisen esteeksi. Hän muistuttaa myös urheilijoiden mahdollisuudesta joustaviin opiskelumahdollisuuksiin. 

Lisäksi etenkin pienemmille paikkakunnille on merkittävää, että urheilijat toimivat ”kuntien suurlähettiläinä”, Ollikainen kiteyttää. 

- Huippu-urheilu on todella tärkeää meille suomalaisen identiteetin luojana ja samoin monella paikkakunnalla nämä yksittäiset urheilijat ovat todella merkittäviä. Muuten ehkä ei välttämättä tietäisi, että koko paikkakuntaa on olemassakaan, eli urheilijat ovat tärkeitä myös identiteetin luojia. 

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Miten puolueet pitävät liikuntaa esillä kuntavaaleissa? 

Kesän kuntavaalit lähestyvät. Vaalipäivään on enää alle kaksi kuukautta, joten on paikallaan tiedustella kansanedustajilta, miten liikunta näkyy heidän puolueidensa kuntavaaliohjelmissa.  

Kristillisdemokraateilla liikunta on yksi puolueen kahdeksasta kärkiteemasta. Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah mainitsee keskeisenä esimerkiksi liikuntatilojen rakentamisen ja ylläpidon sekä ulkoilureittien kunnossapidon. Hän korostaa myös erilaisten liikkujien tarpeista huolehtimista sekä seurojen tukemista. 

- Me haluamme tukea urheiluseuroja sekä erilaisia vapaaehtoisia ja -muotoisia harrastusryhmiä esimerkiksi ilmaisilla liikuntatiloilla, harrastusvuoroilla tai pienillä seura-avustuksilla, kertoo Essayah. 

Hän muistuttaa myös kaavoituksen merkityksestä kuntalaisten liikunnan edistämisessä esimerkiksi pyörä- ja kävelyteiden lisäämisen ja lähiliikuntapaikkojen säilyttämisen näkökulmista. Lisäksi Essayah toivoo kuntien oman henkilöstön motivointia liikkumaan esimerkiksi liikunta- ja kulttuurisetelien avulla. 

Perussuomalaisten kansanedustaja Kike Elomaa pitää tärkeänä, että vaaleissa on liikuntamyönteisiä ehdokkaita. Hän toteaa Perussuomalaisten vaaliohjelmassa nousevan pitkälti edellä mainittuja asioita. 

- Varsinaisesti liikuntaa ei ole meidän varsinaisessa kuntavaaliohjelmassamme, mutta olemme kaikki tiedostaneet, kuinka tärkeää liikunta ja urheilu on. Ja se on tärkeää, että meillä on myös ehdokkaina sellaisia henkilöitä, jotka ovat kerta kaikkiaan urheilun ja liikunnan puolesta ajamassa asioita ja että me saamme niitä ihmisiä myös valittua valtuustoihin, muistuttaa Elomaa.  

Liikkumattomuus haasteena tuleville valtuustoille 

Podcastissa puhutti lasten ja nuorten saaminen liikuntaharrastusten pariin. Koronapandemia on vähentänyt lasten ja nuorten liikuntaa, ja harrastustoiminasta on pudonnut kymmeniä tuhansia lapsia ja nuoria.  

- Se on kyllä katastrofaalista, koska liikunnallinen elämäntapa omaksutaan lapsuudessa ja nuoruudessa, ja meillä voi käydä niin, että kokonainen sukupolvi jää vaille elämyksiä ja kokemuksia liikunnasta, sanoo Essayah huolestuneena.  

 - Liikkumattomuuden hinta on valtavan suuri. Kunta ei tietysti voi pakottaa ihmistä liikkumaan, mutta se voi tehdä liikunnan helpommaksi ja houkuttelevammaksi. Se tarkoittaa sitä, että tuolla on liikuntapaikkoja, mistä nuoretkin innostuvat, Elomaa sanoo. 

 Seurojen tuomaa yhteisöllisyyttä Elomaa pitää merkittävänä lapsille ja nuorille. Hän toivoo, että seuratoiminnassa huomioidaan erilaiset liikkujat, jotta yhä useampi voisi kokea yhteenkuuluvuutta. 

 -  Seuratoiminta on aivan fantastista. Seuratoiminnan pitäisi olla sellaista, että jokainen tuntee olevansa tervetullut harrastamaan. Täytyy olla matala kynnys lapsen ja nuoren saada harrastaa, Elomaa jatkaa. 

 - Lisäksi koululiikuntaa on ehdottomasti lisättävä. Se ei riitä, että pelkästään välitunnilla liikutaan. 

Essayah toivoo, että lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus kokeilla harrastuksia kunnissa maksuttomasti. Yhtenä mahdollisuutena tähän hän pitää harrastuspassia, joka on otettu joissain kunnissa käyttöön.  

- Lisäksi seurat ovat tehneet tässä hyvää yhteistyötä. On järjestetty erilaisia tutustumisviikkoja, jolloin seurojen harkkoihin on voinut tulla ilman, että on välttämättä vielä tarvinnut sitoutua sen kummemmin, vaan on päässyt katsomaan, voisiko tämä urheiluharrastus olla oma liikuntaharrastus. Tätä kautta toivon, että me pystyisimme saamaan lapset ja nuoret takaisin liikkumisen pariin, hän sanoo. 

Molemmat kansanedustajat pitävät tärkeänä, että lasten ja nuorten liikuntapaikat olisivat seuroille kunnissa maksuttomia.  

- Viisas kunta säästää siinä, kun se investoi tulevaisuuteen ja pitää huolta siitä, että lapset ja nuoret oppivat liikunnallisen elämäntavan. Sitä kautta ennaltaehkäistään sairauksia ja säästetään sitten sairauden hoidon menoissa, Essayah perustelee.  

Elomaa ehdottaa, että kunnat voisivat hyödyntää nykyistä enemmän personal trainereita, jotka innostaisivat kuntalaisia liikkumaan. Tällä voitaisiin lisätä esimerkiksi ikäihmisten fyysistä aktiivisuutta ja torjua korona-aikana lisääntynyttä yksinäisyyttä. 

Kunnilta tukea nuorille urheilijoille 

Lopuksi keskustelussa pohdittiin huippu-urheilun edistämistä kunnissa. Elomaan mukaan keskeistä huippu-urheilun edistämisessä ovat liikuntapaikat, kunnan ja paikallisten yritysten tuki urheilijalle sekä joustavat mahdollisuudet opiskella urheilu-uran rinnalla. Hän myös muistuttaa, miten suuri merkitys urheilijoiden antamalla esikuvalla on.  

- On tärkeää, että menestyneet huippu-urheilijat näyttäisivät vähän mallia, käyvät kouluissa ja innostavat kunnan nuoria, että tämä polku on hieno, liikuntaa on loistava harrastaa, korostaa Elomaa.  

Essayahin mukaan kuntien tulisi tulla urheilijoita vastaan esimerkiksi harjoittelumahdollisuuksien takaamisessa ja muissa pienissä käytännön asioissa, joilla voi olla urheilijan polulle suuri merkitys. 

- Muistan silloin, kun itse urheilin, että naapurikunta Kuopio antoi arvokisamenestyksen jälkeen vuosikortin, jotta sain mennä sinne koska tahansa treenaamaan. Tällä oli valtavan suuri merkitys omassa lajissani, että pääsin myös talviolosuhteissa milloin vain sisähalliin treenaamaan. Se oli hyvin merkityksellinen juttu, vaikka se varmaan kaupungin näkökulmasta oli pientä. 

Podcastin lopuksi kuultiin myös kansanedustajien korona-ajan liikuntavinkit! 

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Uuden puheenjohtajan ja hallituksen työssä onkin näkynyt vahvasti pandemia, jolla on ollut huomattava vaikutus liikuntaa ja urheiluun. Liikunta- ja urheilujärjestöjen työ koronakriisin aikana saa Vapaavuorelta kiitosta. 

- Meillä on erittäin vireä järjestökenttä, joka on luovalla tavalla läpi koronakriisin hakenut ratkaisuja ja malleja, jotta jokaisessa tilanteessa pystytään tekemään mahdollisimman paljon. Samalla on huoli siitä, minkälaisia vaurioita korona jättää yhteiskuntaan, kun liikuntaa on nyt vähemmän. 

Suuri huoli lapsista ja nuorista 

Vapaavuori on hyvin huolestunut koronapandemian vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Jo tähän mennessä monissa lajeissa on arvioitu, että noin 10-20 prosenttia nuorista harrastajista on pudonnut pois seuratoiminnasta.  

- Koronakriisi on jättänyt selvät jäljet. On liikuttu vähemmän sekä seuroissa että seurojen ulkopuolella. Liikunta on vähentynyt lapsilla ja nuorilla sekä myös ikäihmisillä. 

Liikunnan terveysvaikutusten lisäksi Vapaavuori painottaa liikunnan merkitystä henkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Hän nostaa esille huolen syrjäytymisestä, jonka riskiä pitkittynyt koronatilanne lisää, kun lapset ja nuoret eivät pääse tapaamaan kavereitaan ja tekemisestä on puutetta. Lisäksi Vapaavuori on huolissaan koronapandemian myötä vähentyneestä ikäihmisten fyysisestä aktiivisuudesta. 

- Ei ole olemassa parempaa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa kuin liike ja liikkuminen. Ei ole mitään muuta, jonka panos-tuotos-suhde on niin hyvä kuin liikunnalla. Liikunnan monipuoliset ja kokonaisvaltaiset vaikutukset kaikenikäisten hyvinvointiin ovat täysin vertaansa vailla. 

Liikunnalla on keskeinen rooli koronapandemian jälkihoidossa. Suuren yhteiskunnallisen haasteen Vapaavuori näkee siinä, miten etenkin lapset ja nuoret saadaan liikunnan pariin koronapandemian jälkeen. Hänen mukaansa haaste koskee paitsi liikuntajärjestöjä, myös koko yhteiskuntaa.   

- Kaikki tarvitaan mukaan talkoisiin. Kaikki lähtee kuitenkin ymmärryksestä, että liikunta on sekä terveellistä että myös kivaa. Pitkässä juoksussa tehokkain tapa saada ihmiset liikkumaan on, jos he kokevat liikunnan olevan mukavaa. Ja sehän on, kunhan siitä vain saa oikealla tavalla kiinni. 

Selkeä viesti hallituksen puoliväliriiheen 

Tällä viikolla pääministeri Sanna Marinin hallitus kokoontuu puoliväliriiheen. Osana julkisen talouden suunnitelmaa pöydällä on rahapelituottojen tilanne ja sitä kautta liikunnan ja urheilun rahoituksen tulevaisuus.  

- Viesti on selkeä: nyt ei ole aika leikata liikunnasta eikä urheilusta. Jos joskus, niin nyt koronakriisin kurimuksessa olisi aika lisätä siihen panoksia.  

Vapaavuori huomauttaa valtion rahoituksen liikunnalle olevan pientä verrattuna siihen, että sillä ylläpidetään Suomen suurinta kansanliikettä ja torjutaan suurta liikkumattomuuden haastetta. Hän nostaa esille kansanliikkeen koon.  

- Kysymys on suoraan miljoonasta, välillisesti melkein kahdesta miljoonasta ihmisestä sekä heidän valtavasta vapaaehtoistyöstään, joka tuottaa yhteiskuntaan valtavan paljon hyvää. 

Samalla Vapaavuori muistuttaa, että liikkumattomuudessa kyse on koko yhteiskuntaa koskevasta haasteesta. Liian vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta syntyvät kustannukset ovat yli 3 miljardia euroa vuosittain. Pienillä liikunnan resursseilla saadaan siis aikaiseksi paljon yhteiskunnallista hyvää. 

- Liikunnalla ja urheilulla on laaja-alaisia positiivisia vaikutuksia koko yhteiskuntaan. Liikunta vaikuttaa myönteisesti lasten ja nuorten kehitykseen sekä ihmisten hyvinvointiin ja toimintakykyyn, vähentää sairauspoissaoloja, ennenaikaisia eläköitymisiä ja jopa kuolemia, synnyttää kaverisuhteita, luo yhteisöllisyyttä, opettaa pelisääntöjä ja pitkäjänteisyyttä sekä auttaa maahanmuuttajien integroitumisessa yhteiskuntaan.  

Liikunta on vähentynyt pandemian aikana, mutta kolikon kääntöpuolena Vapaavuori näkee, että koronakriisin myötä liikunnan vähyyteen ollaan vihdoin heräämässä.  

- Kuten Winston Churchill sanoi, koskaan ei pidä hukata hyvää kriisiä. Jokaisessa kriisissä on jotain hyvää. Ehkä tässä koronakriisissä on se hyvä, että kaikkien ymmärrys liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkityksestä lisääntyy. Koronakriisi on konkreettisesti osoittanut, kuinka älyttömän tärkeä asia liikunta ja urheilu tässä yhteiskunnassa on.   

Huippu-urheilun suuri merkitys näkyy elämyksissä ja esikuvissa 

Huippu-urheilulla on Vapaavuoren mukaan sekä itseisarvoa että välinearvoa.  

- Kesäolympialaiset ovat maailman ylivoimaisesti seuratuin tapahtuma. Mikään muu asia ei herätä maailmalla niin paljon huomiota, intohimoa, elämyksiä ja tunteita kuin urheilu ja urheilutapahtumat. Urheilu kasvattaa yhteisöllisyyttä, rakentaa kansallista identiteettiä, luo elämään sisältöä sekä tuo iloa ja onnen hetkiä.  

Lisäksi Vapaavuori muistuttaa urheilun valtavasta esikuvavaikutuksesta. Kun urheilussa tulee arvokisamenestystä, lapset kirmaavat seuraamaan ja harrastamaan kyseistä lajia.  

- Liikunta ja urheilu, yhteiset kokemukset, vahvistavat tätä yhteiskuntaa.  

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Hautala puhuu podcastissä mm. omasta urasiirtymästään ja urheilijaidentiteetistä luopumisen vaikeudesta. Kilpauran jälkeen seuraava oma juttu löytyi valmennuksen parista muutaman mutkan kautta. Hän työskenteli mm. tuotantoyhtiössä, kirjoitti urheilujuttuja eri medioihin ja päätyi lopulta Tampereen Pyrintöön yleisurheilun valmennuspäälliköksi.

- Urheilijan arjessa kaikki tehdään urheilun ehdoilla, se on selkeä rakennelma. Kun ura loppuu ja rakennelma sortuu, se aiheuttaa tyhjyyden tunteen. Vertaistuki oli minulle isoin tuki siinä vaiheessa.

- Valmennus alkoi tuntua omimmalta vaihtoehdolta ja niin päädyin valmennuspäälliköksi. Pikkuhiljaa toimenkuva muuttui, kunnes Varala tuli kuvioihin mukaan. Nyt työssäni on kaksi pääaluetta: yläkoululeirien koordinointi opistolla ja valmennus urheiluakatemiassa. Olen myös fysiikkavalmentajana lähinnä palloilulajeissa.

Varalan urheiluopisto on yksi 11:stä yläkoululeiritystä järjestävästä urheiluopistosta Suomessa. Leiritys kuuluu kiinteästi monen lajin valmennusjärjestelmään ja on tärkeä osa nuoren urheilijan polkua. Hautala pitää kokonaisuutta onnistuneena ja toteaa, että se valmistaa urheilijoita hyvin toiselle asteelle.

- Leiritys on tärkeä osa koko urheilujärjestelmää urheiluyläkoulujen lisäksi. Kokemuksesta on jo nähty, että on saatu hyviä tuloksia aikaan ja urheilijat ovat toiselle asteelle tullessaan valmiimpia. Leireillä on hyvin monipuolinen sisältö urheilijaksi kasvamisen kannalta.

- Päivät leirillä ovat tiiviitä, mutta uskon, että nuoret saavat leiristä tosi paljon. Myös ryhmäytyminen ja porukan mukana kasvaminen ja yhteenkuuluvuuden tunne on tärkeää, se rooliakaan ei voi väheksyä. Itsekin muistan, että aikoinaan urheiluleireillä oleminen oli ihan parasta!

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Liikunta näkyy puolueiden kuntavaaliteemoissa 

Kampanjointi kesän kuntavaaleja varten on jo hyvässä vauhdissa, ja puolueet ovat julkaisseet ohjelmiaan. Kansanedustajat nostivat podcastissa näkökulmia, miten liikunta näkyy heidän puolueensa vaaliteemoissa.  

Keskusta painottaa kuntavaaliteemoissaan liikunnan saavutettavuutta.

- Liikunnan tulee olla lähellä kaikille. Kuntapäätöksenteossa tulee ottaa monipuolisesti huomioon kuntalaisille tarjottavat liikuntamahdollisuudet. Se tarkoittaa esimerkiksi kevyen liikenteen väyliä, liikuntapaikkarakentamista, nopeaa siirtymistä luontoon sekä sisäliikuntapaikkoja, sanoi kansanedustaja Hanna Kosonen. 

Viime kesään asti urheiluministerinä toiminut Kosonen painotti myös lasten ja nuorten harrastamisen lisäämistä koulujen iltapäiviin. Tätä hallitus on edistänyt ja toimeenpanossa rooli on nyt kunnilla. 

- Ensi valtuustokaudella kuntapäätöksenteossa on todella tärkeää, että harrastaminen vakiintuu koulujen toimintaan. 

Harrastamisen edistäminen näkyy myös SDP:n kuntavaaliteemoissa. Kansanedustaja Marko Asellin mukaan puolueelle tärkeää on lisäksi liikunnan resurssien turvaaminen kuntatasolla.  

- Kaikilla kuntalaisilla, lapsilla ja nuorilla, tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa liikuntaa monipuolisesti. Pitää olla tarjontaa ja liikuntapaikat kunnossa. Tärkeässä roolissa on myös kuntien ja järjestöjen yhteistyö, jotta yhteistä toimintaa syntyisi ruohonjuuritasolla, painotti Asell. 

Kokoomuksen kansanedustaja Ville Kaunisto komppasi liikuntapanostusten tärkeyttä, jonka lisäksi hän nosti keskusteluun talouden merkityksen liikunnan edistämiselle. 

- Kokoomuksessa liikunta on luontaisesti merkittävässä roolissa. Pitää lähteä siitä, että meillä on terveet tilat harrastaa, sekä lapsilla ja nuorilla mahdollisuus liikkua. Tämän lisäksi talouden pitää olla kunnossa, muuten kärsijöinä ovat lapset ja nuoret sekä liikunta: ilman kunnossa olevaa taloutta on vaikea toteuttaa näitä lupauksia ja tavoitteita, totesi Kaunisto. 

Urheilun edistäminen lähtee paikallisista olosuhteista 

Podcastiin osallistuneet kansanedustajat näkevät kunnan roolin huippu-urheilussa merkittävänä. Koripalloilijana uran tehnyt Kaunisto toivoo, että kunnat olisivat aktiivisia toimijoita urheilun edistämisessä.  

- Kunnan rooli huippu-urheilun tukijana lähtee siitä, että lapset on saatava liikkumaan. Toivon, että me Suomessa pääsisimme yhä paremmin siihen tilanteeseen, jossa pysytään kannustamaan sekä opiskeluun että urheiluun aina alakoulusta yliopistoon saakka, sanoi Kaunisto ja kehotti pohtimaan yhtenä ratkaisuna yhtenäiskouluja, jotta liikunnan riemu välittyisi alakoulusta yläkouluun. 

Urheilu-urallaan hiihtosuunnistuksen maailmanmestaruuden voittaneen Kososen mukaan kunnilla on tärkeä rooli urheiluedellytysten luomisessa liikuntapaikkojen avulla. Lisäksi Kosonen korosti koulupolun merkitystä, esimerkiksi kunnan mukanaoloa Liikkuvat-ohjelmissa, liikuntapainotuksia ala- ja yläkouluissa, urheilulukioiden tukemista sekä yhteistyötä urheiluakatemioiden kanssa.  

- Kuntapäättäjien vastuulla on tukea näitä asioita. Olen iloinen, että esimerkiksi meillä Savonlinnassa on urheiluyläkoulu, lukiossa urheiluakatemiatoimintaa sekä myös urheiluopisto löytyy, kertoi Kosonen. 

Opiskelun ja harjoittelun yhdistäminen esimerkiksi akatemiatoiminnan avulla nousi esille myös Asellin vastauksesta. Lisäksi hän painotti liikuntapaikkojen merkitystä.  

- Kunnissa yhtenä tärkeimpänä asiana on, minkälaiset puitteet tarjotaan eri lajeihin. Suoritukset tehdään ruohonjuuritasolla, siitä osa nuorista jatkaa pidemmälle ja kokee kilpaurheilun tärkeäksi, joten liikuntapaikkojen tulee olla hyvässä kunnossa, sanoo Asell, joka on taustaltaan painin olympiamitalisti. 

Valtion rahoitus liikunnalle turvattava 

Keskustelussa sivuttiin lopuksi myös liikunnan ja urheilun valtionrahoitusta. Rahapelituottojen vähenemisen myötä valtionrahoituksen tulevaisuus liikunnalle on uhattuna. 

- Lähtökohta on, että liikunnan rahoitus turvataan. Nyt korona-aikana Veikkauksen tuloutus on pienentynyt, joten on hyvä, että Marinin hallitus päätti kompensoida rahoituksen tälle vuodelle, Asell sanoi ja pohti ratkaisuksi osan edunsaajien rahoituksesta siirtämistä budjettivaroihin.  

Myös Kaunisto kannatti liikunnan rahoituksen turvaamista ja siirtämistä valtion budjettiin.

- Itse olen tulkinnut eri työryhmien lopputuloksia niin, että liikunnan rahoitus pitäisi saada valtion budjettiin. Tämä olisi selkeä ratkaisu. Rahoitus valtion budjettiin eikä sitä ole missään nimessä varaa alentaa, painotti Kaunisto ja muistutti liikunnan ennaltaehkäisevästä merkityksestä.  

- Keskustan mielestä liikunnan rahoitus on turvattava, Kosonen kertoi ja sanoi itse toivovansa satsauksia liikuntaan vielä nykyistä enemmän.

- Liikasen työryhmä ehdotti, että pitkällä aikavälillä rahoitus siirrettäisiin valtion budjetin kautta järjestettäväksi. Itse ajattelen samalla tavalla, koska se turvaisi ja vakauttaisi liikunnan rahoitusta.

Lopuksi kuultiin myös kansanedustajien korona-ajan liikuntavinkit! 

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

- Papin työ on ihmisten kohtaamista. Saan kuunnella heitä ja olla avuksi. Huoltoasema on aika hyvä termi, koska toivon, että niistä kohtaamisista saisi helpotusta ja toivoa matkaan, kertoo Huovinen.

Kisapappeuden historia ulottuu 1970-luvulle, jolloin Münchenin olympialaisten järjestäjät pyysivät kirkkojen johtajia lähettämään kisoihin yhden urheilusta kiinnostuneen papin. Arkkipiispa Martti Simojoki pyysi tehtävään Hampurin merimieskirkon merimiespappia Göran Hellbergiä. Münchenin kisojen jälkeen Suomen Olympiakomitea ja Urheiluliitto halusivat jatkaa toimintaa. Mukaan tuli myöhemmin myös Suomen hiihtoliitto.

Göran Hellberg oli Suomen joukkueen mukana vuoden 1972 kesäolympialaisista aina vuoden 2003 loppuun asti. Leena Huovinen valittiin hänen seuraajakseen maaliskuussa 2004.

Työn monet roolit

Kisapappi on kisamatkoilla ja leireillä tukena paitsi urheilijoille, niin myös joukkueen taustahenkilöille. Papin työstä kumpuava kokemus ja vahva osaaminen kriisitilanteissa tekevät Huovisesta peruskallion, joka ei vähästä hätkähdä. Eikä hyvä huumorintaju ja hersyvä naurukaan ole haitaksi. Huovinen on ihminen, jota on todella helppo lähestyä.

- Ihminen haluaa tulla kuulluksi ja saada kokemuksen, että hän on arvokas sinänsä, ilman mitään tekoja ja suorituksia. Hienoimmat keskustelut syntyvät monesti yllättävissä tilanteissa. Yhtäkkiä urheilija saattaakin huomata, että tuon kanssahan voi puhua vaikka mistä. Olen lanseerannut käsitteen, että tarjoan suorituksesta vapaan alueen niin urheilijoille kuin taustahenkilöillekin. He tietävät, että kaikesta voi puhua ja asiat eivät leviä minulta minnekään, sanoo Huovinen.

Huovinen toteaa, että alkuun ihmisillä voi olla myös ennakkoluuloja, eikä luottamus aina synny helposti. Yleensä käy kuitenkin niin, että luottamuksen lisääntyessä myös ennakkoluulot häviävät.

- Olen tottunut siihen, että yhä moninaisemmassa ja monikulttuurisemmassa maailmassa on ihan relevanttia kysyä, mitä kirkko tekee huippu-urheiluyhteisössä. Itse ajattelen sen niin, että ihminen on kokonaisuus ja meissä monessa on hengellinen puoli, joka näkyy toisilla vahvemmin ja toisilla se on enemmän piilossa. Tämä työ on kokonaisvaltaista palvelua ihmisille. Papin työn kautta tulevalle kokemukselle ja osaamiselle on kysyntää ja ammattiin liittyy paljon muutakin: olen välillä työnohjaaja, työyhteisökonsultti tai sovittelija ja kaikilla niillä taidoilla on valtavasti käyttöä tuossa työyhteisössä, joka on välillä tosi kummallinen. Kisatilanne on vähän kuin pienoismaailma, jossa kaikki elämän ilmiöt näyttäytyvät lyhyessä ajassa.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Jaana Jokisen menestyksekkään uran tasosta ja pituudesta kertoo se, että vuosien 2005 ja 2016 välillä hän oli mitaliottelussa kerran MM-kisoissa ja peräti neljä kertaa EM-kisoissa. Olympiakisat hän pääsi kokemaan Lontoossa 2012. Urheilu-uransa jälkeen Jokinen on toiminut judoliiton valmennuspäällikkönä.

- Aika pitkä matka tuli kuljettua urheilijana. Olen nähnyt monenlaisia tapoja valmentautua ja tehdä tulosta – ja myös sellaisia, jotka eivät ole toimineet. Koetan omalla kokemuksellani tuoda ne parhaat asiat meidän nykysysteemiin. Kävin jo urani aikana valmentajan ammattitutkinnon ja urani jälkeen valmistuin Jyväskylästä; ne tuovat yhtälöön vielä tiedolla valmentamisen, Jokinen avaa uransa antia nykypestiinsä.

Viime aikoina kiirettä on pitänyt, sillä judoon on palkattu uudeksi päävalmentajaksi Sloveniassa meritoitunut Rok Draksic ja laji on tehnyt selkeän keskittymävalinnan Helsinkiin, jossa sillä on hyvät puitteet Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian Urhean kautta. Toiminta on maajoukkuevetoista, ja alkuvuoden 2021 tulokset – etenkin Martti Puumalaisella ja Luukas Sahalla – ovat olleet vähintäänkin lupaavia.

- Kaikki huippuvalmennuksen resurssit laitetaan Helsinkiin. Meiltä vaaditaan se, jos haluamme olla kansainvälisessä kilpailussa mukana. Emme voi enää hajauttaa toimintaa, vaan resurssit laitetaan samaan koriin. Meille on tosi tärkeä juttu päästä osaksi Helsingin Olympiavalmennuskeskusta; se on signaali myös Olympiakomiteasta, että meidän juttuun uskotaan, vaikka todellista menestystä ei vielä ole tullut, Jokinen sanoo.

- Nyt on puoli vuotta treenattu yhdessä, eikä siinä ajassa vielä taikatemppuja tehdä. Uskon, että tulokset paranevat entisestään – myös muilla kuin näillä kahdella – jatkossa, kun ollaan Rokin valmennuksessa kymmenen kertaa viikossa ja toteutetaan hänen ohjelmaansa.

Judon globaalista levinneisyydestä kertoo muun muassa se, että Rion olympiakisoissa vain yleisurheilussa ja uinnissa oli mukana useampia kansakuntia. Uransa jälkeen judosta muun muassa lajianalyysin tehnyt Jaana Jokinen on mainio ihminen avaamaan OlympiaCastille, millaiset vaatimukset judossa huipputasolla on.

- Kamppailulajina judo on erittäin laajalle levinnyt. Valtiot satsaavat lajiin taloudellisesti, joten kanssakilpailijat ovat puhtaasti ammattiurheilijoita. Taustalla on vahvat järjestelmät ja harjoituskeskittymät, ja vaikkapa vastustajien scouttaaminen on hyvin laajaa. Suomessa judo on pieni laji, ja resurssit ovat pienemmät, mutta vaikkapa minun polkuni ja tulokseni osoittavat, että Suomessakin voi menestyä, Jokinen huomauttaa.

- Täytyy olla riittävä tekniikkarepertuaari pysty- ja mattojudossa, ja omalla tyylillä pitää pystyä ottelemaan erilaisia vastustajia vastaan – eli taktinen puolikin on hyvin merkityksellinen. Sitten on vielä henkinen ja fyysinen puoli; painopiste-eroja ominaisuuksissa on ottelijoiden välillä, mutta perustaso täytyy olla riittävä. Nopeus ei auta, jos matsi venyy ja kestävyysominaisuudet ovat heikot. Myös voimalla ja tehontuotolla on oma merkityksensä.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Jalkapallossa merkittävä kilpailutekijä maajoukkuetasolle on se, että pelaajia saadaan mahdollisimman paljon ja mahdollisimman hyviin ammattilaisseuroihin ja -liigoihin. Etenkin miesten puolella ammattilaisuus tarkoittaa myös merkittäviä tulovirtoja, joten oleellisin vaihe tukea pelaajia ei ole enää ammattilaisvaiheessa, vaan nivelvaiheessa matkalla sinne ammattilaisuuteen.

Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä Suomessa? Pelkistettynä se tarkoittaa sitä, että lahjakkaimpien nuorten pelaajien nuoruusvaihetta pyritään tukemaan, jotta heille mahdollistetaan huippupelaajaksi kasvaminen urheilun ehdoilla – samaan aikaan kuitenkin koulutusväylät vastuullisesti huomioiden.

Päästään kolminaisuuteen, jossa ovat mukana Suomen Palloliitto, Suomen Olympiakomitean koordinoima urheiluakatemiaverkosto ja pelaajien seurat. Kokonaisuutta ovat OlympiaCastissa avaamassa entinen Veikkausliiga-pelaaja, nykyään urheiluakatemiaohjelmassa asiantuntijana toimiva Jarno Parikka sekä Palloliiton huippujalkapallopäällikkö Juho Rantala.

- On äärimmäisen tärkeää, että me teemme yhteistyötä. Ylipäätään yhteistyö on suomalaisen urheilun voima. On tosi tärkeää, että jalkapallossa otamme kaiken tuen, mikä on mahdollista. Urheiluakatemioissa on paljon sellaista osaamista, jota Palloliiton ja seurojen kannattaa käyttää suomalaisen futiksen hyväksi – ei kahta sanaa siitä, Rantala sanoo.

- Lähtökohta on se, että järjestelmämme on lukioissa tai ammattioppilaitoksissa niin joustava, että urheilu määrittää arkea. Sen ympärille rakennetaan muut tärkeät asiat – kuten toisen asteen opiskelu. Urheilun ehdoilla mennään, mutta niin vastuullisesti, että siihen arkeen pystytään yhdistämään opinnot toisella asteella, Parikka avaa filosofiaa urheiluakatemiaohjelman näkökulmasta.

Kumpikin vieras oli aikanaan lukioikäisenä urheiluakatemiatoiminnan vaikutuspiirissä pelaajana. Rantala toimi myös valmentajana Mäkelänrinteen lukiossa vuosina 2007-2013, jolloin hänen urheiluakatemiavalmennusryhmässään oli yli kymmenen nykyistä maajoukkuepelaajaa. Nykyisin akatemialta tuleva valmennusresurssi suunnataan suoraan seuroihin.

- Tärkeintä kokonaisuudessa on se, että pelaajan näkökulmasta ei ole olemassa erillistä urheiluakatemiaa ja seuraa ja vaikka maajoukkuetta. Nämä kaikki muodostavat sen arjen kokonaisuuden. Ne eivät ole irrallaan, vaan ne soljuvat siellä hyvässä yhteistyössä. Siitä syntyy se kokonaisuus ja pelaajan arki, Rantala korostaa.

Kun katsoo nykyistä miesten maajoukkuetta, valtaosa Huuhkajien pelaajista on seuloutunut ammattilaiseksi suomalaista akatemiareittiä pitkin. 2020-luvulla mahdollisuudet ovat vielä moninkertaiset verrattuna esimerkiksi vuonna 1986 syntyneen Parikan lukioaikoihin.

- Minä kävin urheilulukion ja pelasin Suomessa. Minulla oli jo joitain pelikavereita, jotka lähtivät 16-vuotiaina Eurooppaan isoihin jalkapallo-organisaatioihin. Silloin heidän koulunkäyntinsä jäi, ja heistä esimerkiksi Tim Sparv on kertonut julkisestikin tehneensä vasta viime vuosina lukio-opintoja, Parikka pohjustaa.

- Nykyään meillä on ympäri Eurooppaa paljon nuoria pelaajia, jotka sieltä käsin pystyvät hoitamaan toisen asteen opintoja. Siinä urheiluakatemioiden ja -oppilaitosten rooli on tosi keskeinen. Esimerkiksi opinto-ohjaajat tekevät tosi hyvää työtä, jotta se on mahdollista. Nykyajan teknologia mahdollistaa sen, että lukio on mahdollista suorittaa käymättä ikinä fyysisesti siinä lukion rakennuksessa.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Olympiakomitean strategiassa on määritelty kaksi päävalintaa, jotka ovat huippu-urheilu ja seuratoiminta. Kun Laurilalta kysytään, mitä tämä strateginen päävalinta tarkoittaa seuratoiminnan näkökulmasta, nostaa hän esiin erityisesti tavoitteen seurojen jäsenmäärien kasvattamisesta.

– Tavoitteenamme on saada lisää jäseniä seuroihin sekä vahvistaa seurojen johtamista ja laatua. Kokonaisuudessaan haluamme kasvattaa niin seuratoimijoiden, ammattiurheilijoiden kuin vapaaehtoisten määrää seuroissa. Lisäksi haluamme olla vahvasti mukana tukemassa lasten ja nuorten kasvua urheilijaksi ja kohti liikunnallista elämäntapaa, Laurila avaa.

Laurila näkee tärkeänä, että seurojen toiminnassa huomioitaisiin mahdollisimman moninaisia joukkoja.

– Seuratoimintaa tulisi miettiä läpi elämänkulun. Tämä tarkoittaa lasten ja nuorten toiminnan huomioimista, mutta myös aikuisten ja ikäihmisten liikuntaa. On hyvä miettiä niitä väyliä ja keinoja, joiden kautta saamme tavoitettua uusia toiminnasta kiinnostuneita, Laurila toteaa.

Digitalisaatio osana seuratoiminnan kehittämistä

Seurojen kehittämisen kannalta Laurilan mukaan on tärkeää pohtia keinoja, jotka tavoittavat ja motivoivat uusia sukupolvia.

– Haluan kannustaa seuroja rohkeasti ottamaan tämän "digiloikan", sillä digitalisaatio on teema, joka ei ole minnekään häviämässä. Digitalisaation avulla onnistumme entistä paremmin tavoittamaan myös uudet sukupolvet, Laurila kannustaa.

Seuratoiminnan kehittämisen edistämiseksi luotu Tähtiseura-laatuohjelma tukee ja ohjaa seurojen kehittämistoimenpiteitä. Laatuohjelman verkkopalvelu on digitaalinen palvelu, joka tukee seurojen kehittämisen polkua.

– Tähtiseura-ohjelma on Suomen Olympiakomitean, lajiliittojen ja aluejärjestöjen luoma laatuohjelma, jonka tarkoituksena on tarjota seuroille väylä kehittää toimintaansa. Ohjelman verkkopalvelu tarjoaa loistavia työkaluja ja tukea seuroille heidän kehittämisen polulleen, Laurila kertoo.

– Haluan kuitenkin muistuttaa, että elämme todennäköisesti aikamme kovinta pandemiaa. Vaikka toiminnan kehittäminen ja edistäminen on tärkeää, on juuri nyt tärkeintä selvitä tästä poikkeusajasta. Ollaan inhimillisiä ja maltillisia. Tuetaan toisiamme ja pidetään toisistamme huolta, Laurila jatkaa.  

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Yksi Henri Ruosteen urheilu-uran unelmista täyttyi keskiviikkona, kun Suomen Olympiakomitean hallitus löi sinetin hänen valinnalleen Tokion olympiakisoihin. Ruosteen laji on kouluratsastus, jossa Suomi sai edustuksen mukaan viimeksi Lontoossa 2012.

- Olin Riossa valmentajana, ja sain kokea muun muassa avajaisseremonian. Se on jotain käsittämätöntä kävellä sisään sinne areenaan. Tietenkin urheilun takia sinne mennään, ja sen takia jokainen urheilija tekee joka päivä töitä ja haluaa olla aina parempi kuin edellisenä päivänä, Ruoste iloitsee.

Helmikuussa 29 vuotta täyttänyt Ruoste on tehnyt uransa pitkälti ulkomailla, sillä hän lähti Saksaan jo vuonna 2001. Välissä tie vei Englantiin, josta Ruoste palasi nykyiseen kotimaahansa Saksaan kymmenen vuotta sitten. Siellä Ruosteella on talliyritys, joka keskittyy hevosten kouluttamisen, myynnin ja kilpailuttamisen ohella valmentamiseen.

- Muutto tänne tapahtui urheilullisista ja liiketoiminnallisista syistä. Englanti on vähän syrjässä, jos puhutaan hevoskauppabisneksen rakentamisesta. Se keskittyy pitkälti akselille Saksa, Hollanti, Tanska. Ne ovat keskeiset maat, kun Keski-Euroopan isot lentokentät ovat ajomatkan päässä monista talleista. Sitä kautta tällä alueella on myös eniten kilpailua, Ruoste avaa.

Ratsastus onkin olympialajien joukossa hyvin poikkeava: kulut lajissa ovat massiiviset, ja tasapainoilu kilpailumenestyksen ja elannon hankkimisen välillä asettaa urheilijan haastaviin valintatilanteisiin. OlympiaCastin vieraana Ruoste avaa tätä dilemmaa ja ratsastajan arkea sekä lajin ominaispiirteitä laajemminkin.

- Varsinkin alussa itsensä elättäminen tarkoitti aina parhaan hevosen myymistä, jolloin se on aina urheilusta pois. Jalansijan löytäminen vie aikaa. Hevosen löytäminen, ostaminen ja kouluttaminen kestää monta vuotta. Sen myyminen tarkoittaa sitä, että voi ostaa kaksi tai kolme hevosta lisää – ja taas kouluttaa ja myydä ne eteenpäin. Tämä tapahtuu uudestaan ja uudestaan, Ruoste kertoo arjestaan.

- Eläinten kanssa ei ole mitään takuita, että se menee aina oikein. Kun eläintä kouluttaa, se on hidas prosessi. Eläinhän yrittää aina tehdä sen mukaan, mitä se on oppinut olevan oikein. Kun asioita yrittää tehdä eri tavalla, jotkut oppivat nopeammin ja jotkut hitaammin. Se tuo sen mielenkiinnon ja koko haasteen tähän lajiin ja liiketoimintaan. Se myös mahdollistaa urheilemiseni.

Kun Tokion olympiakarsinnat lähestyivät, Ruoste teki päätöksen heilauttaa vaakaa enemmän urheilullisen puolen suuntaan. Se päätös kannatti, sillä olympiapaikka irtosi vuoden kestäneestä karsintaikkunasta Rossetti-nimisen ratsun kanssa. Tokion lähestyessä nuorempi ratsu Kontestro DB on noussut haastamaan Rossettin asemaa Ruosteen ykköshevosena.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Emilia Soini on yksi tasoonsa nähden Suomen tuntemattomimmista huippu-urheilijoista, sillä hän on laajasti globaalisti kilpaillussa mailapelissä, squashissa maailmanlistalla 50 parhaan joukossa. Espoosta lähtöisin oleva Soini rikkoi käytännössä lajin eliittirajaksi muodostuneen merkkipaalun ensimmäistä kertaa loppuvuodesta 2020.

- Järjestelmä on nykyisin sellainen, että se tekee merkittävän rajan TOP50-pelaajien ja muiden välillä, koska vain TOP50-pelaajat pääsevät isoihin kisoihin, joista saa paljon pisteitä. Jos on rankingissa sijalla 60, eikä koskaan pääse isoihin kisoihin, miten on mahdollista nousta maailmanlistalla ylöspäin? maailman parhaaksi tähtäävä Soini kritisoi lajinsa kansainvälistä kilpailujärjestelmää OlympiaCastin vieraana.

- Se on iso juttu ja pitkäaikainen tavoite minulle. Se on niin vaikea saavuttaa juuri siksi, että ihmisistä on hirveän vaikea päästä ohi, jos ei pääse niihin isoimpiin turnauksiin. Kun se ranking nousi 49:ään, varmaan tonni lähti painoa harteilta! Ja TOP50 on jotenkin niin selkeä raja, että koen saavuttaneeni edes jotain tässä lajissa.

25-vuotias Soini on tehnyt urallaan kovia ratkaisuja päätyäkseen ammattilaiseksi. 18-vuotiaana hän lähti Yhdysvaltoihin, josta palasi Suomeen vasta aivan koronaviruspandemian puhkeamisen korvilla.

- Olin aikanaan Euroopan ykkönen. Kun lähdin, ajattelin uhoavasti, että en tule koskaan takaisin. Nyt ajattelen, että on ollut ihanaa palata. Kasvoin ihmisenä, pelaajana ja valmentajana ja opin todella paljon. Ajoittain oli raskaita aikoja, mutta en olisi koskaan voinut palata Suomeen, jos en olisi lähtenyt pois ja kokenut sitä kaikkea, Soini muistelee.

Tätä nykyä Emilia asuu Helsingissä, jossa hänelle on rakentunut laadukas päivittäisharjoittelun arki. OlympiaCastin vieraana Emilia avaa arkeaan, squashia lajina ja myös sitä, millaiset vaatimukset odottavat, kun maailmanlistalla pyrkii kipuamaan yhä korkeammalle.

Yksi erityispiirre Suomessa harjoitellessa on se, että Soini pääsee harjoittelemaan kovatasoisia miehiä vastaan. Vaikka miesten squash on vähän erilaista kuin naisten, Soini kokee hyötyvänsä tästä lisäelementistä harjoittelussa.

- Etenkin Olli Tuominen (parhaimmillaan maailmanranking 13) on ollut suureksi avuksi viime aikoina – minulle ja myös muille naisille. Eikä minun tarvitse pelkästään Ollia haastaa – on siinä alempi tasokin miehiä, jotka pärjäävät minulle, toistaiseksi! Soini naurahtaa.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Harrastustoiminta on merkittävässä osassa useiden suomalaisten lasten ja nuorten arkea. Lähes 9 000 urheiluseuraa liikuttaa lapsia ja nuoria valtakunnallisesti. Viitanen kokee, että vallitseva maailmantilanne on nostanut harrastamisen merkityksen esiin nyt konkreettisesti.

– Ihan jo perusliikkumisen tarve on ihmisillä suuri. Perheille ja meille kaikille on tullut nyt esiin se, kuinka tärkeässä roolissa nämä seurat ja lajit ovat siinä lapsuuden ja nuoruuden vaiheessa, Viitanen toteaa.

Viitasen mukaan seuratoiminta on nähtävissä tärkeänä osana harrastamisen kokonaistarinaa Suomessa. Vuosien varrella harrastustoiminta on kehittynyt hurjin harppauksin.

– Seurat ovat monipuolistuneet todella paljon. Nyt on saavutettu sellainen taso, mitä on tavoiteltukin. Seurat tarjoavat toimintaa kilpailullisesti tavoitteellisille lapsille ja nuorille, mutta tarjolla on myös kevyempää harrastustoimintaa. Lisäksi seurat ovat saaneet valtavan paljon lisää ammattilaisia mukaan toimintaansa – ja tämä määrä tulee kasvamaan, Viitanen summaa.

Viitasen mukaan on kuitenkin tärkeää, että hyväksi todettujen toimintamallien rinnalle kehitetään myös uusia toimintatapoja. On tärkeää, että eri tahot tekevät entistä enemmän yhteistyötä keskenään.

Viitanen nostaa esimerkkinä esiin harrastamisen Suomen mallin lasten ja nuorten liikunnan ja urheilun tulevaisuuden edistäjänä. Harrastamisen mallin avulla maksutonta ja matalan kynnyksen harrastustoimintaa tullaan järjestämään koulupäivän yhteydessä.

– Harrastamisen Suomen malli tulee edistämään sitä, että lapset ja nuoret voisivat löytää kivan harrastuksen. Toiminnan matalan kynnyksen myöten voidaan myös halutessa lähteä mukaan hieman intensiivisempään toimintaan, Viitanen toteaa.

– Olisi tärkeää löytää keinoja, joiden avulla erityisesti nuoret saataisiin kiinnostumaan seuratoiminnasta. Kuntien, seurojen ja lajien olisi tärkeää tarttua yhdessä tähän ja luoda keinoja, jotka saisivat nuoret innostumaan ja pysymään liikkuvina ja seuratoiminnan parissa joissakin tehtävissä, hän jatkaa.  

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Antti Paananen, joka tuntee urheiluakatemiatoiminnan kuin omat taskunsa. Hän luotsaa Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaa ja kertoo tässä jaksossa perusasiat urheiluakatemioista: mitä ne ovat, kenelle ne on tarkoitettu ja miksi niitä on perustettu.

Urheiluakatemioiden perustehtävä on luoda tavoitteellisille urheilijoille edellytyksiä toimivaan arkeen niin, että valmentautuminen ja muu elämä ovat tasapainossa. Urheiluakatemiat ovat alueellisia yhteistyöverkostoja, joihin kuuluu urheilijoiden ja valmentajien lisäksi esimerkiksi oppilaitoksia, urheiluseuroja ja asiantuntijaorganisaatioita. Olympiakomitean koordinoimassa verkostossa on 19 urheiluakatemiaa ja 9 valmennuskeskusta. Urheiluakatemioissa urheilee tällä hetkellä noin 16 000 urheilijaa ympäri Suomen. Urheiluakatemioissa työ urheilijan polulla alkaa yläkouluvaiheessa ja jatkuu huippuvaiheen jälkeiseen urasiirtymään saakka.

- Suomalainen kaksoisuramalli on kansainvälisestikin edelläkävijä, koska lähdimme laajentamaan ajattelua niin, että urheilun ja opiskelun yhdistämisen rinnalle tuotiin yhdeksi tavoitteeksi urheilu ensimmäisenä ammattina. Järjestelmän ja mallin tulisi ohjata myös siihen ja tukea urheilijaa tekemään valinta lähteä ammattiurheilijan uralle. Se ei tietenkään ole mahdollista kaikille, mutta he, jotka tuon valinnan tekevät, ansaitsevat kaiken tuen ja järjestelmän pitää pystyä se antamaan, sanoo Paananen.

Hän uskoo urheiluakatemioiden tulevaisuuteen, koska toiminta on syntynyt urheilijoiden todellisesta tarpeesta. Vastuullisuus ja pyrkimys huolehtia urheilijoista antavat perusteet toiminnan jatkuvuudelle. Tulevaisuutta rakennetaan koko verkoston voimin ja Paananen korostaakin yhteistyön tärkeyttä suomalaisen huippu-urheilun menestyksessä.

- Urheilun osalta yksi keskeisiä, suuntaa määrittäviä asioita on, pystytäänkö löytämään niin vahvat yhteiset viestit ja yhteinen tahtotila, että hyvä perustoiminta, jota tehdään lajiliitoissa, seuroissa ja urheiluakatemioissa, kantaa yli epäkohtien, hän kiteyttää.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Matti Liimatainen on Suomen tämän hetken kuumimpia yleisurheiluvalmentajanimiä. Erityisesti 62-vuotias Liimatainen tunnetaan seitsenottelusta, ja hänellä onkin Tampereella valmennuksessaan Suomen kolme kärkinimeä, Maria Huntington, Miia Sillman ja Saga Vanninen. Kolmikko harjoittelee paljon ryhmänä ja ajaa toisiaan eteenpäin arjessa.

- Viimeisen vuoden aikana olen alkanut ymmärtää, kuinka iso hyöty tuollaisesta ryhmäharjoittelusta on. Aikaisemmin en pitänyt sitä kovin merkittävänä asiana. Pidin yleisurheilua niin selkeästi yksilölajina, että ei tässä muita tarvita kuin minä ja urheilija. Nyt on ruvennut huomaamaan, että ei se ihan niin olekaan. Ryhmähengellä on iso osuus harjoitteluun ja kehitykseen, Liimatainen kertoo OlympiaCastin vieraana.

Liimatainen tuli etenkin Dohan MM-kisojen aikaan syksyllä 2019 tunnetuksi suomalaiselle urheiluyleisölle lupsakkana lausuntoautomaattina ja huolettomana persoonana. Ulkokuoresta ei kuitenkaan kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sillä kollegoidensa ja urheilijoidensa silmissä Liimatainen on erittäin arvostettu valmentaja; erityisesti hänen tekniikkasilmäänsä kuvaillaan poikkeukselliseksi.

- Samanlainen puusilmä se on kuin muillakin. Ehkä siinä on se ero, että olen alusta asti tajunnut, että silmä on vain linssi, ja aivot tekevät sen kuvan. Ei voi lähteä liikaa antamaan urheilijalle ohjeita, jos ei ole videota tukena tai jos ei ole ihan varma näkemästään, Liimatainen avaa.

- Nykyään on niin helppo videoida suorituksia, että tarkistaminen on todella helppoa. Siitä se niin sanottu tekniikkasilmä hiljalleen kehittyy, eikä usko enää huuhaaseen. Pika- ja teholajeissa tapahtuu niin paljon sekunnissa ja minulla ainakin on niin hitaat aivot, että todellista kuvaa ei pysty siinä hetkessä rekisteröimään.

OlympiaCastin vieraana Liimatainen avaa polkuaan huippuvalmentajaksi sekä valmennusryhmänsä arkea. Liimataisen valmentama seitsenottelijakolmikko eroaa toisistaan ottelijatyyppeinä, mutta yhteistä kaikille on potentiaali menestyä lyhyellä ja varsinkin huippulupaavan Vannisen kohdalla pidemmällä aikajänteellä.

- Kyllä minulla visio on kaikille kolmelle. Olen heillekin sanonut, että jos eivät tulokset ala parantua, niin kukittajia ja lanamiehiä tarvitaan aina. Kyllä jokaiselle joku rooli löytyy, Liimatainen veistelee humoristiseen tyyliinsä.

- Vahva usko minulla on, että kaikilla on ennätys vielä tekemättä – Sagalla nyt ilman muuta vasta vuosien päässä. Sitä en halua oikein tosissaan edes miettiä, missä se raja menee. Vielä vuonna 2018 mietin, että Maria saattaa saada 6000 pistettä rikki. Seuraavana vuonna meni yli 6300 pistettä. Silloin mietin, että parempi, kun ei sen enempää visioi.

Haastattelussa selviää myös, kuka suomalainen olympiavoittaja sponsoroi Matti Liimataista. Ai millä? No digestive-kekseillä tietenkin.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Carola Niemelä teki kovaa kansainvälistä läpimurtoa Suomen lumilautailumaajoukkueessa, kunnes alkuvuodesta 2020 häneltä leikattiin ensin ranne ja myöhemmin keväällä vielä polvi. Noiden leikkausten jälkeen hän on kuntouttanut paikkojaan näihin päiviin asti. Mieli tekisi jo hyppyreihin ja reileihin.

- Edistystä on tullut, ja kuulemma hyvältä näyttää. Hyvin on polvi kuntoutunut. Kuulemma enää täytyy päästä takaisin huipulle. Urheilussa ja täysipäiväisessä toiminnassa ollaan jo mukana, mutta vielä vaatii pientä viilausta, lumilautailija kertoo OlympiaCastille kuulumisistaan hymyillen, vaikka jatkuvan kuntoutuksen ja koronaviruspandemian yhteisvaikutuksen voisi kuvitella koetelleen.

- Koronaviruksen vaikutus on ehkä jopa helpottanut tätä. On tullut erilaisia mahdollisuuksia järjestää tiloja ja aikaa harjoittelulle. Olen saanut tavallaan erityiskohtelua enemmän, ja päässyt tekemään omaa juttuani. Kun oli muutenkin hankalat ajat, minua on pyritty auttamaan vielä enemmän. On pyritty välttämään tilannetta, että kotona pitäisi joka päivä jumpata ja yrittää keksiä jotain harjanvarsijuttuja.

Helmikuussa 1999 syntynyt Niemelä kuuluu 2000-luvun taitteessa syntyneiden lupaavien lumilautailijoiden ryhmään, jossa yhteisö on muodostunut tiiviiksi ja toisaalta keskinäinen kilpailu on myös kehittänyt laskijoita. Toisaalta häntä on kirittänyt myös yksi Suomen 2010-luvun menestyneimmistä urheilijoista, Enni Rukajärvi.

- Nuorempana ei tullut seurattua niin tarkasti – tuli enimmäkseen laskettua pipo silmillä Ounasvaaran kukkuloilla. Kun lähdin Vuokattiin kouluun, aloin kiinnittää kaikkiin staroihin huomiota. Kyllähän se Ennin menestys on ollut kova juttu. Jos meni Rukalle ja näki Ennin siellä laskemassa, olihan se siistiä. Se on ollut iso osa omaa tekemistäni, Niemelä myöntää.

Ennen loukkaantumistaan Carola sijoittui parhaimmillaan maailmancupissa kuudenneksi. Mieli halajaa Pekingin olympiakisoihin, mutta siinä tavoitteessa Carola tarvitsee myös muiden apua, sillä karsinnat ovat menossa, mutta kilpailulupaa ei ole vielä hellinnyt.

- Sinne olisi tosi mahtava lähteä. Minulla on monia päätähtäimiä ja asioita, joita haluan päästä kokemaan. Olympialaiset on yksi niistä, kuten myös muun muassa kutsukilpailut Yhdysvalloissa.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

- Iivo lähestyi minua keväällä 2013. Esko Paavola oli tehnyt ennen sitä erittäin hyvää työtä Iivon kanssa, niin kuin monen muunkin kanssa. Pääsin tekemään töitä erittäin potentiaalisen urheilijan kanssa, Ohtonen muistelee OlympiaCastin vieraana parin olympiavoiton ja vuosien MM-menestyksen jälkeen.

- Valmennussuhteemme on muuttunut paljon tässä matkan varrella. Alkuun se oli sitä, että minä rakentelin ohjelmia, joita Iivo toteutti. Iivokin miettii valmennusta paljon. Nykypäivänä valmennuksen suunnittelu on meillä jo hyvin keskustelevaa. Keväisin mietimme painotusalueita ja miten niitä lähdetään viemään eteenpäin. Iivon ääni kuuluu vahvasti tässä valmennusprosessissa.

Tällä hetkellä Ohtosen työnkuva suomalaisessa huippu-urheilussa on selvästi laajempi, sillä hän johtaa Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tässä tehtävässä Ohtosen työpöydällä on lumilajien huippu-urheilutoiminnan tukeminen tutkitun tiedon ja datan keräämisen muodossa.

- Työhön liittyy paljon kaikenlaisia elementtejä. Paljon keskustelemme lajien valmennuksesta vastaavien henkilöiden kanssa, mitä tarpeita lajeista nousee T&K-näkökulmasta. Niihin tarpeisiin pyrimme vastaamaan. Keskustelu menee niin päin, että lajeista nousee ajatuksia, ja keskustelun kautta etsimme keinoja vastata niihin, Ohtonen avaa.

Ohtosen johtamassa työssä toteutuu jo Suomen Olympiakomitean koordinoiman huippu-urheilun datastrategian periaatteita. Tietoa saadaan talteen ja sitä pystytään hyödyntämään myös lajien huippu-urheilun arjessa.

Työnkuva on erittäin monipuolinen, ja siihen Ohtosta on valmistanut monihaarainen aiempi ura huippu-urheilijana, huippuvalmentajana ja myös akateemisena huippuosaajana. Podcast-haastattelussa hän avaa tarkemmin työnkuvaansa ja myös sitä, kuinka aiemmat kokemukset ovat häntä näin laajaan työhön valmistaneet.

- Ei voi jakaa niin, että joku aiempi vaihe elämässäni olisi ollut merkityksellisempi kuin joku toinen. Nuorena tein valinnan satsata urheiluun, ja niiden kokemusten kautta olen ponnistanut kaikkeen myöhemmin tapahtuneeseen. Oma urheilu-ura on suurimpana kaikupohjana, Ohtonen avaa.

- Uran jälkeen on tullut formaali koulutus ja akateeminen ura sekä sen kanssa limittäin edennyt valmennustyö. Ei voi ajatella, että joku näistä olisi arvokkaampi kuin muut. Se on ollut luonnollista jatkumoa.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Vapaaehtoistoiminta on suomalaisen harrastamisen ja urheiluseuratoiminnan olennainen mahdollistaja. Kun urheiluseurassa harrastavia löytyy Suomesta 550 000, toimii vapaaehtoisia lähes yhtä paljon – jopa yli 500 000. Olympiakomitean seuratoimintayksikön johtajan Jaana Laurilan mukaan on olennaista huomioida, ettei urheilu yli miljoonaa suomalaista liikuttavana kansanliikkeenä olisi yhtä massiivinen ilman tätä vapaaehtoisten tärkeää työpanosta. Ilman valmentajia, ohjaajia, toimitsijoita tai talkootyöläisiä, ei seuratoiminta pyörisi nykyisessä mittakaavassaan.

Suomesta urheiluseuroja löytyy yli 9 000. Tämä tarkoittaa sitä, että seurat työllistävät suuren määrän sekä satunnaisesti että vakinaisesti osallistuvia toimijoita. Kilpa- ja huippu-urheiluyksikön tutkimuskeskuksen erikoistutkija Outi Aarresola nostaa esiin yhtenä eniten aikaa vievänä vapaaehtoistoiminnan muotona esimerkiksi kilparyhmän tai -joukkueen valmennustyön.

Sekä Aarresola että Laurila tunnistavat yhteiskunnallisten muutosten vaikutukset vapaaehtoistyöhön seuratoiminnassa. Ensisijaisessa roolissa on toiminnan mielekkyys ja hyvä yhteishenki.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Häntä valmentaa entinen huippu kävelijä Valentin Kononen. Akulla on suomenennätykset 30km, sekä 10km maantiematkoilla. Radalla puolestaan se:t on syntynyt 10km ja 5km matkoilla. Kaikki nämä se:t oli ennen Akun valmentajan Valentin Konosen nimissä. Jäljellä on vielä 50km se, mikä on edelleen Vallun nimissä.

Parhaana saavutuksena Akulla on 2015 vuoden maailmanmestaruusisojen 15. sija.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Toni Piispanen. Piispanen avaa dramaattista tarinaansa, mutta myös pienten marginaalien kääntämistä maailman huipulla.

Toni Piispasen elämä muuttui peruuttamattomasti 17-vuotiaana vuonna 1993, kun hän halvaantui karatenäytöksessä. Onnettomuuden tuloksena hän joutui loppuelämäkseen pyörätuoliin.

- 17-vuotiaalle se on tietysti kova paikka, kun elämä on antoisimmillaan. Yhtäkkiä maksimipotentiaali fyysisesti tipahti ihan nolliin. Olin uuden edessä, eikä siihen aikaan paraurheilua oikeastaan näkynyt missään. En ollut oikeastaan edes kiinnittänyt huomiota pyörätuolilla liikkuviin ihmisiin, vuonna 2012 paralympiakultaa ratakelauksessa voittanut Piispanen kuvailee.

Dramaattinen käänne ei ole kuitenkaan estänyt Piispasta menestymästä elämässään. Oma iso osuutensa Tonin elämässä on ollut – sekä ennen että jälkeen onnettomuuden – urheilulla.

- Urheilu tuli uudestaan kuvioihin pari vuotta vammautumisen jälkeen. Minua pyydettiin kokeilemaan pyörätuolirugbya, ja se imaisi minut saman tien. Siinä yhdistyivät nuorelle miehelle tärkeät asiat; se on fyysinen laji, jossa saa ottaa kontaktia ja isossa roolissa oli myös se, että muut pelaajat ovat kokeneet vastaavanlaisia onnettomuuksia kuin minäkin, sittemmin yleisurheiluun siirtynyt Piispanen pohtii.

Piispanen palasi arvokisavoittajaksi MM-kisoissa 2019. Sen maailmanmestaruuden takana oli myös edistyksellisen tutkimustyön hyödyntäminen, mistä Toni kertoo tässä haastattelussa lisää.

HUOM! Haastattelu tehty juuri ennen koronavirustilanteen julistamista pandemiaksi, mikä on vaikuttanut myös urheilulajeihin ja urheilijoiden arkeen merkittävästi. Tokion paralympialaiset on sittemmin siirretty kesälle 2021.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Lotta on voittanut mm pronssimitalin vuonna 2016, joka on muuten aikuisten sarjassa suomen ensimmäinen kautta aikojen.

Maailman kiertueen voitot 2017 vuonna Gent Wevelgemissä ja Crescent Vargadassa ovat hänen isoimpia saavutuksiaan. Hän edusti Suomea jo Rion olympialaisissa sijoittuen 17. aika-ajossa.

Hän on naimississa toisen ammatipyöräilijän Joonas Henttalan kanssa ja tässä jaksossa puhutaan myös minkälaista on heidän arki.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Ida Hulkko on Suomalainen rintauimari, jolla on tavoitteena päästä kilpailemaan Tokion olympialaisissa.

2018 vuonna pitkän radan EM kilpailuista tuli viides sija 50m rintauinnissa ja seuravana vuonna MM kioissa samalla matkalla ja pitkällä radalla sijoituksena oli kahdeksas.

Lukion viimeisellä luokalla Ida muutti Mikkelistä Tampereelle parempien olosuhteiden perässä ja kehitys näkyi saman tien.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Pauliina Polet. Suomen ykkösmeloja nousi kesän 2019 aikana kolkuttelemaan jo maailman absoluuttista huippua lajissaan.

Pauliina Polet kolkuttelee maailman ehdotonta huippua ratamelonnassa. Viime vuonna hän oli jo erittäin lähellä A-finaalitasoa arvokisoissa, sillä MM-kisoissa sijoitus oli 12:s ja EM-kisoissa 10:s.

Vuonna 1992 syntynyt Polet ehti jo lopettaa urheilu-uransa vuonna 2013, mutta veri veti takaisin vesille. Varsinkin kolmen viime vuoden ajan kehitys on ollut suoraviivaista.

OlympiaCastin haastattelussa Polet avaa myös ratamelojan arkea isojen otsikoiden ulkopuolella. Kun kyseessä on olosuhdelaji, jossa Suomi ei ole optimaalisin ympäristö, matkapäiviä kertyy normaaliolosuhteissa noin 150 vuodessa. Se ei aina ole helppoa – mutta välttämätöntä se on, jos kovassa olympialajissa menestyä aikoo.

- Kun tietää, mitä menestyminen lajissamme vaatii, siihen on helpompi myös asennoitua, Tampereella asuva Polet pohtii.

- Siihen tavallaan tottuu, kun ne määrät lisääntyvät hiljalleen vuosittain. Se on osa tätä lajia, ja tavallaan sitä oppii elämään niin, että on koko ajan reissussa. Ei se aina helppoa ole olla niin paljon pois kotoa ja niin paljon läheisimpien kaverien ja perheen luota. Erityisen rankkaa se on, jos hommat eivät mene ihan niin kuin haluaisi.

HUOM! Haastattelu tehty juuri ennen koronavirustilanteen julistamista pandemiaksi, mikä on vaikuttanut myös urheilulajeihin ja urheilijoiden arkeen merkittävästi.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Oskari Muhonen. Jos Muhonen haluaa nykyisessä luokassaan, finnjollassa, olympiamenestystä, viimeinen mahdollisuus siihen on todennäköisesti Tokiossa.

Oskari Muhonen on vuonna 1997 syntynyt purjehtija, joka on voittanut kahdesti alle 23-vuotiaiden maailmanmestaruuden ja menestynyt jo yleisessäkin sarjassa. Se ei ole helppoa nuorena, kun purjehtii ns. raskaassa sarjassa, isojen miesten finnjolla-luokassa.

- Toinen yksin purjehdittava luokka on laser. Suurin ero siihen tulee siinä, kuinka painava purjehtijan täytyy olla. Meillä on ”Kaken” (laser-purjehtija Kaarle Tapper) kanssa hauska juttu, sillä hän on paljon pidempi kuin minä. ”Kaken” pitäisi ehkä purjehtia finnjollaa ja minun laseria, mutta mennään nyt näin päin, Muhonen virnistää.

- Okei, olen minä vähän painavampi kuin hän. Mutta ”Kake” on aina dieetillä ja minä olen aina massakaudella.

Finnjolla on vaarassa pudota olympiaohjelmasta, joten Tokio saattaa olla viimeinen mahdollisuus tavoitella olympiamenestystä tässä luokassa. Genovaan suunniteltu kevään karsintakilpailu on siirretty, mutta yksi olympiapaikka on Eurooppaan vielä jakamatta.

OlympiaCastin vieraana Muhonen avaa purjehduksen kiehtovaa maailmaa laajemminkin. Laji on monella tavalla poikkeuksellinen huippu-urheilukentässä – lähtien isosta resurssitarpeesta ja olosuhteista, jotka käytännössä pakottavat viettämään valtaosan vuodesta ulkomailla. Matkapäiviä Oskarille tuleekin noin 200 vuodessa.

HUOM! Haastattelu on tehty ennen kuin huhtikuulle suunniteltu karsintakilpailu Genovan maailmancupissa siirrettiin koronaviruksen takia.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Hannaleena Ronkainen. Keskustelun aiheena on urheilupsykologia, niin arjessa kuin esimerkiksi Tokion olympiakisojen kaltaisessa suurtapahtumassa.

Hannaleena Ronkainen toimii Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikössä urheilupsykologina. Työnkuva on monipuolinen, sillä siihen kuuluu paitsi urheilijoiden valmennusprosessien tehostamista myös alan verkoston johtamista Suomessa.

Tokion olympiakisoissa Ronkainen toimii jo neljännen kerran Suomen olympiajoukkueen urheilupsykologina. Perustyön lisäksi suurkilpailutilanne luo normaaliarjesta poikkeavia tilanteita, joista esimerkkinä käy PyeongChangin olympiakisoissa kansainvälisen mediankin huomion herättänyt kutomistempaus.

- Tuollaisilla haetaan joukkuehenkeä ja koheesiota vahvistavaa toimintaa. Näillä pyritään kokoamaan toisilleen ennestään tuntemattomia urheilijoita ja taustajoukkoja yhteen jonkin yhteisen tekemisen äärelle – niin heidän halutessaan, Ronkainen valaisee.

- Se on mahdollistanut kivoja hetkiä jonkin tekemisen äärelle – ja sitä kautta on tullut aika humoristisiakin hetkiä. Tulee mieleen vaikkapa Iivo Niskanen kutomassa PyeongChangissa; ne puikot tuntuivat aluksi hänestä kuin rumpukapuloilta, mutta hyvin se lähti häneltäkin sujumaan. Tuollainen toiminta voi tuoda muuta ajateltavaa, mutta osallistuminen on tosiaan täysin vapaaehtoista.

Iso osa urheilupsykologin työstä tehdään kuitenkin arjessa, eikä urheilupsykologiassa ole kyse viime hetkien hokkuspokkus-tempuista. Mistä siinä sitten on kyse? Sitä Ronkainen avaa OlympiaCastin haastattelussa.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Nyrkkeilyharrastus löytyis jo Tsetseniassa, mutta todenteolla se puhkesi kukkaan Porvooseen muuton jälkeen 15 vuotiaana. Sen jälkeen Arslan on kiertänyt maailmaa etsien sparrivastustajia ja otellen kilpailuissa. Nyt tavoitteena on Tokion olympialiset ja sinne pääseminen on myös todennäköistä.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Esa Hynynen. Teemana on Tokion olympiakisoissa odottavien erityisolosuhteiden tuomat haasteet ja niihin valmistautuminen.

Esa Hynynen toimii Kilpa- ja Huippu-urheilun tutkimuskeskuksella urheilufysiologian asiantuntijana. Työ pitää sisällään myös pitkäaikaista tutkimustyötä, mutta suurin osa siitä kuluu lajien ja urheilijoiden suorassa auttamisessa ns. osallistuvan asiantuntijatoiminnan kautta.

Tällä hetkellä Esan työpanoksesta iso osa kohdistuu myös Tokion erityisolosuhteiden tutkimiseen sekä lajien ja urheilijoiden valistamiseen niistä. Kesän olympiakisoissa on luvassa erityisen kuumat ja kosteat olosuhteet, jotka asettavat merkittäviä haasteita kaikkien lajien urheilijoille, mutta etenkin ulkolajeissa.

- Tokiossa on hyvin todennäköisesti tarjolla nykyaikaisten olympiakisojen piinaavimmat olosuhteet. Jos lasketaan tällaista tuntuu kuin -lämpötilaa, edellisissä olympiakisoissa Riossa se oli keskimäärin noin 30 astetta. Tokiossa se tulee olemaan noin 40, mikä on karmealta kuulostava olosuhde, Hynynen huomauttaa.

- Nopeissa ja räjähtävissä lajeissa kuumuus auttaa, mutta kun mennään useita minuutteja ja sitä pidempään kestäviin suorituksiin, tulee haasteita lämmön poistossa kehosta. Täytyy tiedostaa, mihin ollaan menossa.

Poikkeusolosuhteet onkin tiedostettu ja niihin on pystytty valmistautumaan jo hyvissä ajoin – eikä vähiten Esa Hynysen asiantuntemuksen ansiosta. Miten? Siihen pureudutaan tuoreimmassa OlympiaCastissa.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Leena Paavolainen, joka on tehnyt taustalla töitä jo vuosikausia sen eteen, että Suomen joukkueen järjestelyt toimivat optimaalisesti Tokion olympiakisoissa.

Leena Paavolainen on tehnyt jo lähes 30-vuotisen työuran huippu-urheilun parissa – tutkijana KIHU:ssa, valmennuksen johtajana Paralympiakomiteassa ja Ampumaurheiluliitossa sekä viimeisen seitsemän vuoden aikana HUY:ssä. Nykyisin Leena toimii HUY:n varajohtajana ja kisaohjelmakokonaisuuden vetäjänä.

Tokion olympiakisoihin huipentuu monen suomalaisurheilijan vuosien työ, mutta samalla tavalla kisat huipentavat monen vuoden työsaran Olympiakomiteassa. Työ Tokion olympiajärjestelyjen eteen on aloitettu jo ennen edellisiä kesäolympialaisia Riossa – ja samalla tavalla työt kohti Pariisin kesäkisoja 2024 on aloitettu jo nyt, vaikka Tokioon on aikaa vielä puoli vuotta.

- Kaiken keskiössä on urheilijoiden ja lajien valmistautuminen kohti Tokiota. Nyt on kiivas karsintavaihe vielä menossa, ja viimeiset urheilijat kisajoukkueeseen ovat selvillä vasta kesäkuun lopussa. Taustalla tehdään kiivaasti joukkueen kisavalmisteluja, ja tässä vaiheessa Tokion asiat ovat päivittäin jollain tavalla työpöydälläni, Paavolainen kertoo.

OlympiaCastin haastattelussa Paavolainen avaa, mitä kaikkea tämä massiivinen työ pitää sisällään. Esille nousee myös mielenkiintoisia lukuja, jotka paljastavat, miten mammuttimainen tapahtuma kesäolympiakisat on.

Kesään 2020 asti OlympiaCast seuraa erityisesti matkaa kohti Tokion olympiakisoja. Tokion teemojen lisäksi OlympiaCastin jaksoissa avataan tuttuun tapaan myös suomalaisen huippu-urheilun tarinoita ja ilmiöitä sekä ihmisiä niiden takana. Podcastin tuottaa Suomen Olympiakomitea, ja isäntinä toimivat Mika Poutala ja Ilkka Palomäki. Tervetuloa mukaan Suomen olympiajoukkueen matkalle kohti Tokion kesäkisoja!

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Parhaita saavutuksia on Maailman cup osakilpailussa 11. sija. Viime vuoden kirkisian olympiakarsintakisassa toinen sija, sekä 2018 vuoden mm kioisssa 15 sija. Junioreiden euroopan mestaruus löytyy vuodelta 2003. Maastojuoksussa nuorten sm mitaleja on myös kaapissa, sekä Kalpamiekkailun aikuisten sarjasta muutamia sm mitaleja.

Hän on jäänyt kahdesti täpärästi olympialaisista rannalle. Lontoon 2012 olympialaisista hän jäi pienimmällä mahdollisella erolla ulos, kun samat pisteet kasaan haalinut Liettualainen urheilija valittiin kilpailuihin paremman MM tuloksen turvin.

Lauraa valmentaa hänen isä Veikko Salminen, joka itsekin kilpaili kolmissa olympialaisissa. Vuoden 1972 Mynchenin kisoista Veikko voitti pronssi mitalin joukkuekilpailusta.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Puhutaan myös julkisuudesta, lapsuudesta, maratoneista ja motivaatiosta.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

2015 vuoden lyhyen radan EM-kisoista tuli kaksi kultamitalia, ja siitä lähtien kaikissa lyhyen radan EM-kisoista on tullut kotiin mitaleja. 2016 vuoden pitkän radan EM-kioista tuli myös kaksi pronssi mitalia.

Jenna on ainut Suomalainen uimari, joka kelpuutettiin mukaan uuteen ISL maailman uintiliigaan. Tämä uintiliiga muistuttaa enemmän diskoa, kuin perinteistä uintikisaa. Kohta kuulet miksi.

Kahdet olympialaiset on jo vyöllä ja nyt katse on kohti Tokiota. Mitä edelliset olympialaiset opetti Jennalle, mistä on Tokiossa hyötyä? Mitä eroa on lyhyen ja pitkän radan kilpailuilla? Näistä jutellaan tässä jaksossa.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Arvi aloitti jo pienenä poikana painin. Ikäisekseen iso kokoinen poika joutui kuitenkin nopeasti kilpailemaan vanhempia poikia vastaan ja alkoi saada selkäsaunoja. Toisaalta se myös kasvatti ja kehitti Arvia paremmaksi painijaksi.

Lukio ikäisenä Arvi aloitti painin harjoittelun systemaattisemmin ja tulokset oli lähes heti nähtävissä. 17 vuotiaiden sarjassa tuli samana vuonna Suomenmestaruus, Pohjoismaiden mestaruus, EM hopeaa ja MM pronssia. Edelleen Arvi kokee, että tämä oli se vuosi, jolloin hän kehittyi eniten, koko uransa aikana.

Mikä on tilanne Tokion olympialaisten suhteen ja miten sinne voi edes päästä? Näistä asioista puhutaan tässä jaksossa.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

OlympiaCastin syyskauden päätösjaksossa vieraana on yksi vuoden 2019 suomalaisista huippu-urheilukomeetoista, räjähdysmäisen nousun kohti maailman huippua tenniksessä tehnyt Emil Ruusuvuori.

Emil Ruusuvuori voitti vuoden 2019 aikana peräti neljä challenger-tason turnausta ja nousi kolkuttelemaan maailmanlistan sadan joukkoa. Tahti oli vuoden jälkimmäisellä puolikkaalla niin kova, että ATP-kiertueelle nousun lisäksi vuonna 1999 syntyneellä Ruusuvuorella on realistinen näkymä selviytyä myös Tokion olympiatennikseen.

Tennis on huipputasolla erittäin kilpailtu laji, jossa ero maailman absoluuttisen huipun ja laajan haastajajoukon välilläkin on hyvin pieni. Tämän Ruusuvuori todisti syksyllä Davis Cupissa, kun hän voitti maailmanlistan vitosen, Itävallan Dominic Thiemin.

- Siinä oli pari hyvää kisaa alla. Tiesin, että pystyn varmasti Thiemin haastamaan. En nähnyt esteitä voitolle, vaikka tiesin, että vastassa on maailman vitonen, joka osaa pelata tennistä aika hyvin. Kun yli 5 000 ihmistä huusi, se oli aika myräkkää – sain kotiyleisöstä paljon virtaa. Se oli tosi makea juttu, Ruusuvuori muistelee.

OlympiaCastin vieraana Ruusuvuori avaa tenniksen luonnetta lajina laajemminkin. Syyskauden päätösjaksossa Ruusuvuori kertoo myös, miten ilmoitti jo kahdeksanvuotiaana julkisesti tavoitteekseen maailmanlistan kymmenen parhaan joukon.

Kesään 2020 asti OlympiaCast seuraa erityisesti matkaa kohti Tokion olympiakisoja. Tokion teemojen lisäksi OlympiaCastin jaksoissa avataan tuttuun tapaan myös suomalaisen huippu-urheilun tarinoita ja ilmiöitä sekä ihmisiä niiden takana. Podcastin tuottaa Suomen Olympiakomitea, ja isäntinä toimivat Mika Poutala ja Ilkka Palomäki. Tervetuloa mukaan Suomen olympiajoukkueen matkalle kohti Tokion kesäkisoja!

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Tällä viikolla OlympiaCastissa puhutaan ammattipyöräilyn kiehtovasta maailmasta, kun vieraana on Tommi Martikainen.

Tommi Martikaisella on laaja kokemus maantiepyöräilystä sekä urheilijana että valmentajana. Viimeisimpänä urheilusaavutuksenaan Martikainen voitti yli 35-vuotiaiden maailmanmestaruuden tänä vuonna.

Ennen kaikkea Martikainen tunnetaan Lotta Henttalan (os. Lepistö) valmentajana. Henttala on yksi maailman kovimmista kiritykeistä naisten maantieajossa, ja hänen valmentajansa kanssa pureudutaan siihen, millaisia erityispiirteitä poikkeuksellisessa, ammattilaistallivetoisessa yksilölajissa on.

- Lotan nykyisen tallin kanssa yhteistyö toimii erittäin hyvin. He ovat yhteydessä minuun, ja me mietimme yhdessä, mikä on Lotalle parasta; mitä he haluavat ja mikä on Lotalle paras tapa saavuttaa se, mitä he haluavat – sekä kilpailuohjelman että valmennuksen suhteen. Tämä on muuttunut paljon viime vuosina, Martikainen avaa.

Lopuksi puhutaan myös Tokion olympiakisoista, jossa Henttalalla on jopa mitalipotentiaalia, vaikka Suomi pienenä pyöräilymaana tasoitusta isommille maille antaakin. Lajin poikkeuksellisuudesta kertoo sekin, että Tokio ei ole Henttalalle kauden päätavoite, vaan iso kisa muiden joukossa.

Kesään 2020 asti OlympiaCast seuraa erityisesti matkaa kohti Tokion olympiakisoja. Tokion teemojen lisäksi OlympiaCastin jaksoissa avataan tuttuun tapaan myös suomalaisen huippu-urheilun tarinoita ja ilmiöitä sekä ihmisiä niiden takana. Podcastin tuottaa Suomen Olympiakomitea, ja isäntinä toimivat Mika Poutala ja Ilkka Palomäki. Tervetuloa mukaan Suomen olympiajoukkueen matkalle kohti Tokion kesäkisoja!

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Tänään keskustellaan viime kesän pettymyksien lisäksi beachin ja lentopallon eroista. Mitä siihen vaaditaan, että yhteispeli uuden parin kanssa toimii kitkattomasti? Käydään myös läpi olympiakarsinta systeemejä ja mikä on nytten se viimeinen oljenkorsi kohti tokion olympialaisia.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Jani Tanskanen. Rekin maailmanmestari on päässyt hyvään vauhtiin Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön taito- ja teholajien lajiryhmävastaavana.

Jani Tanskanen muistetaan urheilu-Suomessa ennen kaikkea telinevoimistelun maailmanmestarina rekiltä vuodelta 1997. Pitkä ja menestyksekäs urheilu-ura valmisti häntä myös myöhempään työelämään huippu-urheilun parissa.

Kohta puolitoista vuotta Tanskanen on toiminut Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikössä taito- ja teholajien lajiryhmävastaavana – vastuualueellaan lajeista yleisurheilu, purjehdus, voimistelu sekä mailapelit. Kokemusta on myös erilaisista kansainvälisistä luottamustoimista.

- Nykyisessä työssäni olen auttaja ja mahdollistaja urheilijalle. Hyvä puoli on se, että ymmärrän sen urheilijan puolen. Kun urasiirtymä tuli, oli luonnollista, että halusin olla auttamassa urheilijoiden ja valmentajien mahdollisimman hyvää arkea, Tanskanen korostaa OlympiaCastin vieraana.

Tässä jaksossa pureudutaan paitsi poikkeukselliseen suomalaiseen urheilu-uraan myös ja ennen kaikkea lajiryhmävastaavan monipuoliseen työhön. Kun Tokion olympiakisoihin on aikaa enää reilut puoli vuotta, myös lajiryhmävastaavan työssä Tokio näyttelee pääroolia.

Kesään 2020 asti OlympiaCast seuraa erityisesti matkaa kohti Tokion olympiakisoja. Tokion teemojen lisäksi OlympiaCastin jaksoissa avataan tuttuun tapaan myös suomalaisen huippu-urheilun tarinoita ja ilmiöitä sekä ihmisiä niiden takana. Podcastin tuottaa Suomen Olympiakomitea, ja isäntinä toimivat Mika Poutala ja Ilkka Palomäki. Tervetuloa mukaan Suomen olympiajoukkueen matkalle kohti Tokion kesäkisoja!

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Jo 2012 vuonna Noora oli mukana voittamassa historiallista mm-mitalia joukkuekilpailussa, mikä oli muuten Suomen ensimmäinen mm mitali kautta aikojen.

Eurooppa Tourilta Nooralla on plakkarissa useita kympin sakkiin sijoituksia. Hän on myös pelannut kolmesti Britsih Openin, mikä on golffissa yksi major turnauksista.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Vuosi 2011 meinasi koitua hänen kohtaloksi ja lopettaminenkin oli hiuskaravan varassa henkisen murenemisen takia. Tästä kuitenkin selvittiin ja vuosi tämän jälkeen Lontoossa meni kaikki nappiin.

2013 vuosi oli hänelle merkityksellinen, koska silloin tuli MM hopeeta, vuoden läpimurto pokaali urheilugaalasta ja lakki lukiosta. 2014 jatkui myös hyvällä sykkellä ja sieltä mitalikaapissa on em hopeaa. Jerellä on myös maapaikka hankittuna Tokion olympialaisiin

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Tällä viikolla OlympiaCastissa puhutaan kahdesta Tokion paralympialaisten potentiaalisesta mitalilajista, parapyöräilystä ja -yleisurheilusta. Vieraana on molempien lajien päävalmentajana toimiva Mikko Peltonen.

Osaatko kuvitella tilannetta, jossa vaikkapa Petteri Piironen toimisi paitsi keihäänheiton lajivalmentajana myös maantiepyöräilyn vastuuvalmentajana? Ei ihan helppoa.

Vähän samankaltainen on tilanne Mikko Peltosella, sillä hän toimii sekä parayleisurheilun että parapyöräilyn päävalmentajana. Ei aivan vähäisiä työtehtäviä ottaen huomioon lajeissa olevien potentiaalisten paralympiamenestyjien määrä.

- Kun aloitin parapyöräilyn parissa, tutustuin koko paraperheeseen. Se löi lujaa halolla päähän. Tiesin heti, että tämä on se juttu, jota minä haluan tehdä. Vammaisurheilussa oli jotain niin upeaa – monellakin tavalla, Peltonen hehkuttaa.

Peltonen on ensi viikolla Dubaissa alkavien parayleisurheilun MM-kisojen kunniaksi vieraana OlympiaCastissa kertomassa työtehtävistään ja vammaisurheilusta laajemminkin. Pesäpallon ja maastopyöräilyn kautta urheilumaailmaan tutustunut Peltonen avaa myös uratarinaansa ja erityisesti sitä, kuinka hän päätyi vammaisurheilun pariin.

Kesään 2020 asti OlympiaCast seuraa erityisesti matkaa kohti Tokion olympiakisoja. Tokion teemojen lisäksi OlympiaCastin jaksoissa avataan tuttuun tapaan myös suomalaisen huippu-urheilun tarinoita ja ilmiöitä sekä ihmisiä niiden takana. Podcastin tuottaa Suomen Olympiakomitea, ja isäntinä toimivat Mika Poutala ja Ilkka Palomäki. Tervetuloa mukaan Suomen olympiajoukkueen matkalle kohti Tokion kesäkisoja!

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Olympiacast kerkesi jututtamaan Valentin Konosta ja Antti Kempasta jo muutama viikko takaperin, jolloin kuuma peruna oli nimenomaan Tokion lämpötila ja sen tuomat haasteet.

Keskustelu oli niin mielenkiintoista, että päätimme julkaista haastattelun kilpailujen siirrosta huolimatta.

Tässä jaksossa pääsette pureutumaan kilpakävelyn maailmaan reilusti pintaa syvemmältä ja kuulette myös kuulumisia meidän huippukävelijöistä.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Tällä viikolla OlympiaCastissa katsotaan jälleen Tokion olympiakisoihin – mutta tällä kertaa palataan myös ja ennen kaikkea niihin edellisiin, vuoden 1964 kesäolympiakisoihin, kun vieraana on koripallolegenda Kari Liimo.

Kari Liimo oli Suomen koripallomaajoukkueen nuori tähtipelaaja 55 vuotta sitten järjestetyssä olympiaturnauksessa, johon Suomi selviytyi karsintojen kautta. OlympiaCastin vieraana Liimo palaa noihin historiallisiin aikoihin.

- Ei sitä silloin varmastikaan ymmärtänyt (miten historiallisen tempun teimme). Näin jälkeenpäin se oli aivan mahtava tunne. Ei siinä vaiheessa edes niinkään ajatellut, että hienoa päästä Tokioon – se oli ensimmäinen kerta, kun tuntui, että olemme voittaneet jotakin. Riemu oli sen mukainen, Liimo muistelee Genevessä pelatun karsintaturnauksen jälkeisiä tunnelmia.

75 ikävuoden rajapyykin keväällä saavuttanut Liimo on yksi Suomen kaikkien aikojen koripalloilijoista – ja myös koripallovalmentajista. Meriittilistalta löytyy maajoukkueurotekojen lisäksi muun muassa kuusi Suomen mestaruutta sekä pelaajana että valmentajana.

OlympiaCastin tuoreimmassa jaksossa muistellaan legendaarista suomalaista urheilu-uraa ja erityisesti edellisiä Tokiossa järjestettyjä kesäolympiakisoja, kun olympialiike heinäkuussa 2020 palaa kaupunkiin. Myös tuleviin Tokion olympiakisoihin luodaan katsausta, sillä koripallo ja urheilu on tänä päivänäkin lähellä Liimon sydäntä.

Keskustelussa on aiheena myös tulevan viikon alussa järjestettävä suomalaisten olympiakävijöiden alumnitapahtuma, johon Liimo myös osallistuu. Mitä Liimolle merkitsee kuulua tällaiseen yhteisöön?

Kesään 2020 asti OlympiaCast seuraa erityisesti matkaa kohti Tokion olympiakisoja. Tokion teemojen lisäksi OlympiaCastin jaksoissa avataan tuttuun tapaan myös suomalaisen huippu-urheilun tarinoita ja ilmiöitä sekä ihmisiä niiden takana. Podcastin tuottaa Suomen Olympiakomitea, ja isäntinä toimivat Mika Poutala ja Ilkka Palomäki. Tervetuloa mukaan Suomen olympiajoukkueen matkalle kohti Tokion kesäkisoja!

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Suomi ei Tokion olympiakisojen naisten jalkapalloturnauksessa ole mukana. Marianne Miettisen työnä Palloliiton tyttöjen huippujalkapallopäällikkönä on viedä Suomea systemaattisesti siihen suuntaan, että 2020-luvulla Helmarit nähdään myös olympiakisoissa.

Olympiakisoihin selviytyminen on Palloliitossa selkeä pitkän tähtäimen tavoite Helmareille. Tie olympiakisoihin kulkee vaiheittain, ja ensimmäinen vaihe on selviytyä kesän 2021 EM-lopputurnaukseen, johon karsinnat ovat käynnistyneet tänä syksynä.

- Naisten jalkapallo on viimeisen kymmenen vuoden aikana kehittynyt niin älyttömästi, että jo samojen asemien säilyttäminen tarkoittaa kehittymistä. Jo se vaatii rajusti töitä, Miettinen huomauttaa muistuttaen samalla, että maailmalla on 30 miljoonaa tyttö- ja naispelaajaa.

- Nuorten maajoukkueissa meidän ranking on pysynyt top-kympin korvilla jo pidemmän aikaa. 17-vuotiaat olivat EM-kisoissa kolmansia ja pääsivät sitä kautta MM-kisoihin. 16–19-vuotiaissa meillä on todella hyvä systeemi sisältäen muun muassa urheiluakatemiat. Meidän isoin haaste on se, mitä tapahtuu lukion jälkeen.

Menneen kesän MM-kisat Ranskassa antoivat hyvän kuvan siitä, missä menee kansainvälisen huippujalkapallon vaatimustaso. Sen vaatimustason sisäistäminen on avainasia Miettisen työssä, jotta se pystytään ottamaan huomioon myös Suomessa tehtävissä toimenpiteissä.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Kun Maria Huntington otteli Lappeenrannan Kalevan kisoissa Suomen kaikkien aikojen tilaston kolmostuloksen – 6339 pistettä – hän lunasti lipun Dohan MM-kisoihin. Samalla Tampereen Pyrinnön vuonna 1997 syntynyt ottelija laittoi itsensä asemaan, jossa Tokion olympiakisoihin selviytyminen on hyvin lähellä.

Huntingtonin johdolla OlympiaCastissa pureudutaan syvällisemmin seitsenotteluun – erityisesti sen palapelimaiseen luonteeseen, joka heijastuu sekä harjoittelemiseen että kilpailemiseen.

- Varsinkin nykyään tässä lajissa kiehtoo se, että se vaatii mentaalipuolelta paljon. Ennen olen kokenut sen ongelmana, että laji on henkisesti niin haastava. Nykyään olen pystynyt käyttämään sitä jopa hyväkseni ja motivoitumaan siitä, että kroppa ja mieli viedään ihan äärirajoille. Se kiehtoo tässä lajissa ehkä eniten, Huntington pohtii.

Lajin pariin hakeutuu myös erityyppisiä ottelijoita. Tässä jaksossa selviää, mitkä ovat Marian vahvuudet – sekä myös se, mistä lisäpisteitä lähdetään seuraavaksi hakemaan.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Maarit Valtosen lautasella Olympiakomitean ylilääkärinä on paljon: koko suomalaisen huippu-urheilun asiantuntijaverkoston rakentamisen lisäksi käynnissä on jo täyttä häkää valmistautuminen Tokion olympiakisoihin.

Tokion olympiakisoihin on aikaa enää reilusti alle vuosi. Se tarkoittaa hektisyysasteen nousua paitsi urheilijoilla myös valmentajilla ja muilla tukijoukoilla. Sama koskee myös terveydenhuoltotiimiä, jota Suomen joukkueessa johtaa Tokiossa Maarit Valtonen.

Kun näin iso megatapahtuma järjestetään poikkeuksellisen kuumissa ja kosteissa olosuhteissa, valmistautumisessa täytyy ottaa huomioon monenlaisia asioita. Valmistautuminen onkin koko ajan käynnissä.

- Olympiakisat on olosuhde, jossa suuri määrä ihmisiä kasaantuu yhteen kisakylään, mikä tarjoaa otollisen paikan eri taudeille levitä. Suunnittelemme tietyt käytänteet joukkueelle ihan käsienpesuohjeista lähtien, mutta kisakylässä varaudutaan myös sairastapauksiin, Valtonen avaa.

Olympiakomitean ylilääkärinä toimivan Valtosen kanssa OlympiaCastissa keskustellaan paitsi lääkärin roolista huippu-urheilussa myös laajemmin urheilijoita tukevasta asiantuntijatoiminnasta, jonka koordinointi kuuluu Maaritin nykyiseen toimenkuvaan.

Kesään 2020 asti OlympiaCast seuraa erityisesti matkaa kohti Tokion olympiakisoja, joten tervetuloa Suomen olympiajoukkueen matkaan mukaan! Tokion kesäkisat ovat viitekehys, jonka läpi podcastissa urheilumaailmaan kurkistetaan, mutta jaksoissa avataan tuttuun tapaan tarinoita ja ilmiöitä sekä ihmisiä niiden takana suomalaisessa huippu-urheilussa. Podcastin tuottaa Suomen Olympiakomitea, ja isäntinä toimivat Mika Poutala ja Ilkka Palomäki.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Vasta 18 vuotiaana Anu päätti lähteä etsimään parempia mahdollisuuksia menestymiseen ulkomailta, ja päätyi Tanskaan. Hän asui ja harjoitteli Tanskassa 20 vuotta ammentaen oppeja lajinsa huipuilta. Kovana harjoittelijana tunnettu Anu osallistui urheilijana neljiin olympialaisiin (2000-2012).

Jo urheilu-uransa aikana Anu ryhtyi opiskelemaan valmennusta ja kilpauransa jälkeen valmentajan pesti löytyi saman tien Tanskasta. 2016 Anu palasi perheensä kanssa Suomeen ja on toiminut 2018 vuoden alusta lähtien maajoukkueen päävalmentajana.

Mitä muutoksia maajoukkueeseen on tullut Anun mukana? Mitkä ovat Euroopan Kisat? Millainen on sulkapallon tilanne tällä hetkellä?

Näistä ja paljon muusta jutellaan tässä OlympiaCastissä.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Vuonna 1996 syntynyt Helsingin Kisa-Veikkojen juoksija on noussut raketin lailla suomalaisen yleisurheilun kirkkaimpiin tähtiin.

Siinä nousussa oleellista oli etenkin Berliinin EM-kisojen kahdeksas sija 3000 metrin esteissä viime kesänä. Eikä sekään haitannut, että Raitanen johdatti Suomen miehet maaotteluvoittoon Ruotsista kesän lopulla.

- Viime kesä oli erittäin tärkeä signaali. Se ennätysjuoksu Berliinissä ei edes ollut kovin kovavauhtinen juoksu, mutta viimeinen tonni taisi mennä 2.42. Se kertoi siitä, että vuoden aikana on menty eteenpäin ja pystyn juoksemaan myös tuon tyyppisiä kilpailuja, joissa loppu tullaan ns. ylikovaa – ja silti säästämään voimia loppukiriin, Raitanen muistelee.

Estejuoksun lisäksi Topi on niittänyt menestystä myös suunnistuksessa. OlympiaCastissa käydään läpi muun muassa sitä, mitä hyötyä ja mahdollista haittaa suunnistustaustalla on ollut maailman huipulle tähtäävää kestävyysjuoksu-uraa ajatellen.

- Aerobinen pohjani on suunnistuksen kautta vahva – ja sellainen voimakkuus juoksemisessa. Vaikka väsähtää, jotenkin sitä vääntää itseään eteenpäin. Se ei ole kevyen näköistä tai tuntuista, mutta sitä vain jaksaa vääntää. Sitä suunnistus on – lihaskestävyys täytyy olla kova. Sitten taas, nopeusominaisuudet eivät kehity suunnistussuorituksen aikana, Raitanen pohtii.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Erkki Miinala Ja Miika Honkanen kuuluvat maailman eliittiin siinä, mitä he tekevät. Nimittäin maalipallossa, joka on yleinen sisäänheittolaji paralympiaurheilun pariin näkövammaisille.

- Mitä lähemmäs huippua on päässyt, sitä enemmän tätä lajia on oppinut kunnioittamaan. Tekee mieli sanoa, että maalipallo on maailman vaikein laji, vaikka niin sanoo varmaan jokaisen lajin edustaja. Tässä lajissa pitää olla äärimmäisen nopea, äärimmäisen aggressiivinen, mutta silti rento. Se on psyykkisesti, mutta myös fyysisesti vaikeaa – ja samalla hyvin taktista. Välillä tämä peli vain nöyryyttää, Honkanen myöntää.

Jo Pekingin paralympiakisoissa Suomea edustanut Miinala on paralympiavoittaja Lontoosta 2012 ja maailman parhaita yleispelaajia. Honkanen edustaa puolestaan nuorempaa polvea Suomen maalipallojoukkueessa, mutta hänen merkityksestään kertoo paljon se, että hän on miesten maajoukkueen kapteeni.

Maajoukkue tähtää tosissaan reilun vuoden päästä käytäviin Tokion paralympialaisiin. Sen tavoitteen toteuttamisessa vuosi 2019 on ratkaisevan tärkeä.

Miinalan ja Honkasen kanssa pureudutaan tarkemmin maalipalloon sekä elämään näkövamman kanssa. Se tuo nimittäin omat merkittävät haasteensa myös huippu-urheiluarkeen, lähtien peruskuntoharjoittelusta.

- Valoisalla pystyy vähän juoksennella ulkona valkoisen kepin kanssa, mutta auta armias, jos siellä onkin jotain muuttunut. Nytkin oli minun käyttämälleni juoksupolulle tullut työmaa, ja löysin yhtäkkiä itseni jostain ojanpohjasta. Kun kävin tekemässä kevään ensimmäisen juoksulenkin, joku oja sinne oli ehditty jo kaivaa, Miinala naurahtaa.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Jo 12 vuotiaana valmentamisen aloittanut Erkka Westerlund on auttamassa nykyään myös työyhteisöjä parempaan ihmislähtöiseen valmentamiseen.

Keskustelemme Erkan kanssa myös tulevista Jääkiekon MM-kisoista ja mikä on hänen mielestä paras tapa pärjätä arvokilpialuissa.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Homma starttasi ysikytluvun alussa optmistijollalla ja parin muunkin luokan kautta siirtyi hän 2006 purjelautailun pariin. Palkintokaapista löytyy muunmuassa EM prossia ja Olympia hopea.

Urheilu-uran rinnalta löytyy myös nelihenkinen perhe. Miten se onnistuu ja mitä se vaatii? Se selviää aivan pian.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

- Pyrimme auttamaan urheilijaa niin, että jokainen löytäisi oman tapansa viedä kaksoisuraa eteenpäin. Joidenkin kohdalla se tarkoittaa sitä, että urheilu on ensimmäinen ammatti. Silloin urheiluun satsataan ja urheilun ympärille rakennetaan elämän kokonaisuus ja hyvinvointi. Siihenkin vaiheeseen kuitenkin kuuluu se, että on suunnitelma seuraavasta urasta, Dahlström huomauttaa. 

- Monen parikymppisen kohdalla urheilu on niin vaativaa, että omaan ajatteluun ei mahdu viedä insinööriopintoja rinnalla eteenpäin. Haluamme, että urheilu ammattina olisi arvostettavampaa. Urheilun tekeminen ei ole ynnä muuta -tason harrastamista. Se on mielettömän vaativa ammatti, josta kertyy osaamista, jota voi hyödyntää muussakin työelämässä. Tässä tapauksessa kaksoisura tarkoittaa sitä, että urat voi tehdä peräkkäin. Valmentajaurallaan Dahlström on valmentanut muun muassa Korisliigassa ja myös Suomen koripallomaajoukkueessa. Useasti hänen uransa on sivunnut tai ristennyt Susijengin nykyisen luotsin Henrik Dettmannin kanssa. OlympiaCast on Suomen Olympiakomitean tuottama podcast-sarja huippu-urheilun tarinoista, ihmisistä ja ilmiöistä. Sarjassa tavataan urheilijoita, valmentajia, johtajia ja taustavaikuttajia suomalaisen huippu-urheilun ytimestä ja sukelletaan syvälle kunkin vieraan sielunmaisemaan. Isäntinä toimivat MIKA POUTALA ja ILKKA PALOMÄKI.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Suomen nuori joukkue tavoittelee tosissaan pääsyä Tokion olympiakisoihin rytmisessä voimistelussa. OlympiaCastin kuuntelijat pääsevät nyt perehtymään lajin saloihin valmentaja Laura Ahosen viemänä.

Emma Rantala, Elisa Liinavuori, Milja Närevaara, Ada Oikari, Juulia Vainio, Amanda Virkkunen ja Inka Ora muodostavat seitsikon, jolla on hyvä mahdollisuus selviytyä Tokion olympiakisoihin ja myös menestyä siellä. Rytmisen joukkue on noussut 2010-luvulla askel askeleelta kohti maailman huippua, ja viime vuonna tuli jo kymmenes sija MM-kisoista.

Oikea henkilö kertomaan tämän menestystarinan taustoista on joukkueen päävalmentaja Laura Ahonen, joka on tehnyt yli 30 vuoden ajan mittavaa työtä suomalaisen rytmisen voimistelun eteen. Ahonen on vaikuttanut lajin kehitykseen Suomessa sekä yksilö- että joukkuepuolella merkittävästi – vaikka hänellä olisi keuhkotautien erikoislääkärinä mahdollisuus tehdä aivan toisenlaisiakin töitä.

- Dilemma rytmisessä voimistelussa on se, että me haluaisimme huippuasiantuntijoita tekemään töitä vähintään kuutena päivänä viikossa – käytännössä vain iltaisin ja viikonloppuisin. Ja jo se, että palkka alkaisi kakkosella, on haaste. Tämä on erittäin vaikea yhtälö. Pitää olla ensinnäkin taloudellinen mahdollisuus tehdä tätä, Ahonen huomauttaa.

- Minulla on ollut mahdollisuus tehdä tämä valinta. Kukaan meistä ei aikanaan vie täältä mitään mukanaan lähtiessään, joten minun ei ole ollut vaikea tehdä näitä valintoja. Ajattelen myös niin, että Suomessa on paljon hyviä keuhkolääkäreitä. Suomessa on toki myös monta hyvää rytmisen voimistelun valmentajaa, mutta se pooli ei ole yhtä iso. Jos sieltä lähtee yksikin pois, se on huono juttu.

OlympiaCastin haastattelussa puhutaan Ahosen kanssa huippu-urheilun arjesta, esteettisten lajien erityispiirteistä, Suomen nuoren maajoukkueen vahvuuksista ja haasteista. Mitä kaikkea löytyy menestyksen takaa?

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Tämän jälkeen sattui kohdalle neljän vuoden loukkaantumisputki, jonka jälkeen 2017 vuonna Elias palasi jälleen mitalien makuun voittamalla EM ja MM hopeaa alle 23 vuotiaiden sarjassa. Ensimmäinen aikuisten arvokisamitali ripustettiin kaulaan toukokuussa 2018 kun hän nappasi pronssia EM kioista alle 97kg sarjassa.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Jääkiekon naisten MM-kisat alkavat tällä viikolla Espoossa. Sen kunniaksi viikon vieraana OlympiaCastissa on naisten jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja Pasi Mustonen.

Naisleijonat pelaa huhtikuussa maailmanmestaruudesta kotiyleisönsä edessä, kun MM-kisat pelataan Espoossa. Jo viidettä vuottaan Naisleijonia luotsaavan Pasi Mustosen kanssa puhutaan menestystekijöistä lyhyellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä.

Vuonna 1960 syntyneen Mustosen perspektiivi jääkiekosta on laaja, mikä näkyy ja kuuluu myös miehen mielipiteissä. Viime vuosina Pasi Mustonen onkin noussut esiin miehenä, joka ei pelkää ottaa epäkohtia esiin – puhutaan sitten valmentautumisen arkihaasteista tai isommista teemoista, kuten sukupuolten välisestä tasa-arvosta.

- Toivon, että jään pienimuotoisesti naisurheilun historiaan mielipiteistäni sen asemasta. Tiedän, että kun joku sanoo asiat ääneen, asioita tapahtuu. Olen nähnyt, mitä Ruotsissa on tapahtunut. Seuraavan 6-7 vuoden sisään meillä tulee olemaan yhdestä kolmeen äärimmäisen suosittua naispalloilujoukkuetta. Se on vain ajan kysymys, Mustonen uskoo.

Mustonen on myös sanonut, että jokaisen jääkiekkoihmisen pitäisi valmentaa jossain vaiheessa uraansa naisia – tässä haastattelussa selviää, miksi.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Yrittäjänä itsensä elättävä Laura on kokeillut urheilu-uransa jälkeen monenlaisia työjuttuja, mutta vasta viime vuosina on tuntunut siltä, että oma juttu on löytynyt.

Laura on osakkaana pari vuotta sitten perustetussa Snou Creative yrityksessä, mutta nykyään suurin osa ajasta menee Brändi Managerina toimiessa Riedel luistinvalmistajalle.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Niko Vuorisen tarina on poikkeuksellinen: vaikka hän löysi miekkailun vasta 15 vuoden iässä, hän on noussut maailman huipun välittömään tuntumaan kalpamiekkailussa.

Parhaina saavutuksinaan Niko pitää EM-kisojen kuudetta sijaa viime vuodelta sekä Vancouverissa vuonna 2017 napattua kolmossijaa maailmancupissa. Maailmanlistalla Niko Vuorinen on parhaimmillaan ollut 17:s.

OlympiaCastin vieraana Vuorinen käy läpi tarinansa lähtien nopeasta noususta Suomen huipulle ja päättyen kovaan huippu-urheiluarkeen Unkarissa. Unkari on maailman menestyneimpiä miekkailumaita, ja se heijastuu kaikkeen arjessa.

- Vaatimustaso on Unkarissa kovalla tasolla. Unkarissa on järkyttävän kova kilpailu siitä, kuka pääsee edustamaan maata arvokisoihin. Jo se, että pääsee osallistumaan maajoukkueen sparring-harjoituksiin, on kiven alla. Miekkailu on Unkarin kansallislaji, ja harrastajamäärät ovat tosi suuret, Vuorinen valaisee.

- Unkarissa on tietynlainen ylpeys siitä, että he kokevat olevansa taitavampia kuin muut, jolloin he eivät koe muita yhtä isona uhkana. Siihen, että minä pääsin Unkariin harjoittelemaan, vaikutti myös se, että Unkari karsii Tokion maapaikoista joukkuepaikkojen kautta. Minä taas karsin henkilökohtaisen paikan kautta, joten intressimme eivät risteä. Minun tasoni on riittävä, jotta myös Unkarin joukkue saa läsnäolostani hyötyä. Meillä on sellainen vastavuoroisuus.

Myös tulevaisuuteen kurkistetaan haastattelussa, sillä Nikolla on kova tavoite selviytyä Tokion olympiakisoihin, ja sen unelman eteen täytyy alkaa tapahtua oikeita asioita jo huhtikuusta lähtien.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Mira Potkosen poikkeuksellinen ura alkoi vasta 28 vuotiaana ja se on ollut täynnä uskomattomia tarinoita.

Rion olympialaiset meinasi jäädä väliin, koska sääntöjen mukaan yli 35 vuotiaita ei päästetty enään kilpailemaan. Sääntö kuitenkin muutettiin ennen Rion olympialaisia ja niinpä Mira pääsi tavoittelemaan omaa unelmaansa.

Miten on mahdollista, että 28 vuotiaanan nyrkkeilyn aloittanut Mira, pääsi vielä maailman huipulle asti?

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Esapekka Lapin tie rallin MM-sarjaan ei ole ihan perinteisimmästä päästä, sillä alun perin hän haaveili Formula 1 -kuljettajan urasta. Siirto ralliin tapahtui pitkälti taloudellisista syistä.

Ennen Lappia oli lähes ennenkuulumatonta, että rallipoluille päädytään kartingtaustan kautta, mutta Lapin esimerkin innoittamana tapa on yleistynyt – ainakin Suomessa. Kansallisen lajiliiton, AKK:n, kuljettajanpolulla karting nähdään nykyisin hyvänä pohjana sekä rata- että ralliautoilulle.

 - Kartingia voi ajaa jo aika paljon nuorempana kuin rallia. Kilpaakin voi ajaa mahdollisesti jopa kymmenen vuotta ennen kuin siirtyy ralliautoon. Se kasvattaa pääkoppaa ja totuttaa sinua paineen tunteeseen sekä kilpailutilanteeseen. Se kehittää myös koordinaatiota ja ajosilmää. Se on varmasti se tärkein syy, Lappi analysoi OlympiaCastin vieraana.

 - Ehkä se on konkretisoitunut AKK:n driver academyn valmennuskaartille, kun minä olin varmastikin ensimmäinen, kuka teki tämän vaihdoksen ratapuolelta ralliin. Sen jälkeen esimerkkiä on seurannut muutama muukin, kuten nyt WRC-sarjassa ajava Teemu Suninen. On siis nähty, että se polku toimii. Karting on hyvä pohja kaikkeen.

 Tässä podcastissa Lappi käy läpi, miten hän on maineikkaaseen Citroenin tehdastalliin päätynyt ja mitä ralliautoilu maailman huipputasolla vaatii.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Haukiputaalta kotoisin oleva Lauri muutti Kuopioon urheilulukion perässä ja siitä lähti kehittyminen uusille urille. Aktiiviuran aikana Lauri oli jo erittäin kiinnostunut valmentamisesta ja vetikin jo silloin mäkihyppykoulua.

Pian lopettamisen jälkeen Lauri sai työpaikan Mäkihypyn parista ja siitä tie on johtanut maajoukkuevalmentajaksi asti.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Olli-Pekka Kärkkäisen tarina on värikäs ja monisäikeinen: liikunnalta valmistumisen jälkeen hän on ehtinyt vaikuttaa muun muassa suunnistusliitossa sekä päävalmentajana Tanskassa sekä suunnistuksessa että kestävyysjuoksussa. Matkan varrelle on mahtunut myös korkean paikan valmennuskeskuksen vetäminen Etelä-Afrikassa – sekä myös tuikitavalliset kirvesmiehen työt.

Huippu-urheiluyksikössä Kärkkäinen on toiminut sen perustamisesta asti, ja nykyiseen työnkuvaan kestävyyslajien lajiryhmävastaavana kuuluu laaja-alainen suomalaisen huippu-urheilun kehittäminen. Hän toimii muun muassa Suomen joukkueenjohtajana Pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisoissa Seefeldissä.

OlympiaCastin vieraana Kärkkäinen avaa lajiryhmävastaavan työtä laajemminkin. Kiitosta satelee niin urheilijoille, valmentajille, lajiliittojen johtohahmoille kuin menestystä edesauttaville tukijoukoillekin.

- On ollut upeaa tavata urheilun parissa ihmisiä, jotka ovat todella sitoutuneita tekemään parhaansa. On mahtavaa tavoitella näiden ihmisten kanssa isoja asioita. Tämä työ on unelmatyö, ja koen itseni aika etuoikeutetuksi, Kärkkäinen latelee.

- Vajavaisuutta tunnen ehkä siitä, että joutuu valitsemaan, mitä voi tehdä ja mitä ei. Myös ikävät valinnat ovat osa tätä työtä. Olen kiitollinen siitä, mihin tämä elämä on vienyt.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Ujosta ja yksin viihtyvästä pojasta kuoriutui sosiaalinen, kansainvälinen ja utelias golffin ammattilainen. Aikoinaan itse apua huipulta saanut Mikko huokuu halua auttaa tulevia golf suuruuksia.

Mikä on Mikon tilanne tällä hetkellä ja mihin tavoitteet on suunnattu? Nämä ja paljon muuta löytyy tästä jaksosta.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

 Emma Terho (os. Laaksonen) muistetaan mittavalta pelaajauraltaan, jonka aikana hän saavutti kaksi olympia- ja neljä MM-mitalia jääkiekossa. Ensimmäisen kerran Emma juhli olympiamitalia jo 16-vuotiaana Naganossa 1998.

Uransa jälkeen ja jo sen loppupuolella Emma on suuntautunut voimakkaasti urheilupolitiikkaan, ja useiden merkittävien luottamustoimien kautta hän on päätynyt Kansainvälisen Olympiakomitean urheilijajäseneksi ajamaan urheilijoiden asiaa globaalisti.

- Mieluummin kuin päivitellä, että joku juttu ei toimi, olen halunnut jo urani aikana miettiä, mitä pitäisi tehdä, jotta tämä juttu lähtisi toimimaan paremmin, Terho kertoo ajautumisestaan KOK:n urheilijajäseneksi.

- Missään vaiheessa esimerkiksi nykyinen asemani ei ole ollut mikään tavoite, vaan kaikki on tapahtunut hiljalleen ja ikään kuin vahingossa. Kiinnostusta ja halua oppia lisää on toki ollut alusta asti. Minä olen saanut urheilulta ihan valtavasti ja haluan, että myös muilla olisi se mahdollisuus.

OlympiaCastin vieraana Terho, 37, käy läpi sen, miten hän on tähän pisteeseen asti päätynyt. Keskustelussa käydään läpi sekä Terhon mittava pelaajaura että ura urheilun ja urheilijoiden edunvalvojana.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Suomen miesten koripallomaajoukkueen nousu Euroopan huipulle on ollut suomalaisen urheilun sykähdyttävimpiä tarinoita 2000-luvulla. Euroopan B-divisioonasta vuonna 2003 lähtenyt nousu on tarina ennen kaikkea yhteiseen tarinaan sitoutumisesta – ja toisaalta myös sitouttamisesta.

Yksi iso sitoutumisen hetki koettiin vuonna 2007, kun Susijengi löi kaksiosaisessa karsinnassa Romanian ja nousi Euroopan huippujen joukkoon A-divisioonaan, josta oli ylipäätään mahdollista päästä arvokisoihin. Ratkaisevaa Romania-ottelua edelsi pelaajien pitkälti itsensä kustantama yksityislento Romaniasta Suomeen, mikä mahdollisti optimaalisen valmistautumisen kriittisen tärkeään otteluun.

- Vieläkin menee kylmät väreet, kun miettii sitä hommaa. Se oli upea aloite meidän kapteenistoltamme. Se tapahtumasarja on ollut iso osa koko tarinaamme. Johtavat pelaajat osoittivat melkoista aloitekykyä ja sitoutumista tätä touhua kohtaan. Se oli niin siisti juttu, koko Susijengin tarinan ajan yhtä pääroolia näytellyt Tuukka Kotti huokaa OlympiaCastin vieraana.

Miten Kotista kasvoi 2000-luvun alkuvuosina pelaaja, jota voi hyvällä syyllä tituleerata Susijengin puolustuspään ankkuriksi? Entä mitkä ovat olleet kaikkein merkittävimmät virstanpylväät Susijengin kasvutarinassa Euroopan huipulle? Muun muassa näihin kysymyksiin yksi Suomen kaikkien aikojen koripallopelaajista pureutuu tuoreessa jaksossa.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Pitkänlinjan toimittajan työn lisäksi Pekka on kirjoittanut kirjoja, joista tunnetuimpia ovat Janne Ahosen ja Aino-Kaisa Saarisen elämänkerrat.

Tääsä jaksossa kääntyy roolit päälaelleen, kun "urheilija" haastatteleekin toimittajaa. Pitääkö urheilutoimittajan olla urheiluhullu? Tämä ja moni muu asia selviää jaksossa.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Noora on pelannut kiekkoa mm. Minnesotan (USA) yliopistossa, Kanadan ammattilaissarjassa (Kiinalaisessa joukkueessa), Venäjällä, Suomen maajoukkueessa ja Mestiksessä (miesten).

Miten hänestä on tullut niin hyvä ja miksi hän pelasi ainoastaan poikien kanssa teini-ikäiseksi asti? Nämä ja paljon muuta selviää tässä jakossa.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Kun puhutaan huippu-urheilusta, puhutaan yhä enemmän ja enemmän urheilijaa tukevasta asiantuntijatoiminnasta. Jotta huippu-urheilijan prosessi kestää kansainvälisen vertailun, tarvitaan erilaisia harjoittelua tukevia toimintoja.

OlympiaCastin tuoreimmassa jaksossa puhutaan yhdestä tärkeästä asiantuntijuuden haarasta, kun vieraana on Suomen Urheilufysioterapeutit ry:n puheenjohtaja ja Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikössä vastuufysioterapeuttina viimeiset puolitoista vuotta toiminut Peter Halén.

Halén on ollut muun muassa luomassa alalle sertifikaattisysteemiä, joten hän on oikea ihminen puhumaan urheilufysioterapiasta ja sen merkityksestä huippu-urheilun kokonaisuudessa.

Iso asia on jo sen ymmärtäminen, että paras tapa hoitaa vammoja on niiden ennaltaehkäiseminen. Pitäisi ymmärtää laajemmin, että urheilufysioterapeutti ei ole vain vammojen kuntouttaja.

- Optimaalinen tilanne olisi se, että urheilufysioterapeutti tapaa urheilijaa säännöllisesti ja on koko ajan mukana valmennusprosessissa. Silloin urheilufysioterapeutti keskustelee jatkuvasti myös valmentajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Jos jollekin alueelle tarvitaan vaikkapa parempia voimantuotto-ominaisuuksia, fysioterapeutin täytyy tuoda näkemyksensä biomekaniikan kautta siihen, Halén korostaa.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Krista kasvoi maatilalla, tehden raskaita töitä vanhempien parissa. Yläasteella koulumatkaa kertyi 52km suuntaansa, mikä toi tottakai omia haasteita arkeen. Lukioon Krista muutti toiselle paikkakunnalle, ja näin ollen hoiti kotihommat yksin jo 15 vuotiaana.

Kristan mies Tommi Pärmäkoski on mukana valmennustiimissä ja yhteistyö tuntuu sujuvan arittäin mallikkaasti. Kysymys kuuluu: Kiukutteleeko iloinen Krista ikinä?

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

AP:n ura on todella poikkeuksellinen, sekä treenimetodit herättävät puhetta monissa piireissä. Hän on myös kokenut oman osansa tiukoista tappioista.

Näihin ja moniin muihin asioihin pureudutaan tämän päivän OlympiaCastissa.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

OlympiaCastin tuoreimman jakson vieraana on lähestyvien salibandyn MM-kisojen kunniaksi Jani Kukkola. 32-vuotias Kukkola jahtaa Prahasta jo uransa neljättä maailmanmestaruutta.

Jani Kukkola on kuulunut viimeisen vuosikymmenen ajan Suomen maajoukkueen avainpelaajiin. Maailman parhaisiin keskushyökkääjiin lukeutuva Kukkola on ollut voittamassa tähän mennessä jokaista Suomen miesten maailmanmestaruuksista.

Kukkola on myös nähnyt lajin viime vuosien kehityksen sekä kotimaassa että globaalisti. OlympiaCastin tuoreimmassa jaksossa Kukkola avaa kokemuksiaan ja ajatuksiaan muun muassa siitä, miten laji voisi ottaa askelia ammattimaisempaan suuntaan.

- Paljon lähtee urheilijasta itsestään. Pitää näyttää, että tätä hommaa halutaan tehdä. En usko siihen, että mitään tuotaisiin kultalusikalla käteen, seuratasolla helsinkiläistä EräViikinkejä edustava Kukkola valaisee näkemyksiään.

- Se oli iso ero, kun pelasin Ruotsissa. Siellä yhteistyökumppanit olivat selkeästi kiinnostuneempia pelaajista, ja joukkue teki ihan erilaista brändäystä. Olisi hienoa, jos pystyisimme tarjoamaan sponsoreille sellaisia ratkaisuja, jotka miellyttävät myös heitä. Suomessa sponsorien pitäisi oppia vaatimaan, ja meidän pitäisi oppia antamaan heille enemmän.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Tässä jaksossa keskustelemme Marin kanssa pettymyksistä ja minäkuvasta. Mitä tapahtuu jos urheilijan koko identiteetti on urheilussa ja saavutuksissa.

Mari paljastaa myös ensi kauden suunnitelmiaan panostaa hieman enemmän hiihdon puolelle.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Teemu Lemmettylä on yksi maailman parhaista urheilijoista extreme-triathlonissa. Hän on myös paljon muuta; muun muassa korkeasti koulutettu tutkija, joka on juuri aloittanut tohtorin opinnot liikuntateknologian saralla.

Ennen kaikkea Lemmettylä on merkittävä tekijä Suomen 2010-luvun hiihto-, ampumahiihto ja yhdistetyn menestyksessä. Ilman pikkusuksen arvokisavalmistautumisen yhteistyöhankkeen projektipäällikkönä toimivaa Lemmettylää Iivo Niskanen, Krista Pärmäkoski ja muut huippuhiihtäjämme antaisivat merkittävää tasoitusta muille kärkimaille olosuhteissa.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Annin ajatukset ovat teräviä ja syviä. Tässä jaksossa puhumme mm.  identiteetistä, onnellisuudesta ja arvoista.

Vasta 22 vuotiaana ensimmäisen painonnostokilpailunsa käynyt Vuohijoki on tehnyt monia yllättäviä ratkaisuja urallaan. Yksi niistä oli oman asunnon ostaminen punttisalin vierestä, jotta vuokranantaja ei voisi koskaan tulla karhuamaan maksamattomia vuokria. Annin mukaan pankki sen sijaan on joustavampi lainan takaisinmaksussa ja välillä voi maksaa pelkkiä korkoja.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

 Kun Jukka Jalonen jätti Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajan pestin keväällä 2013, hänellä oli palava halu palata seurajoukkuetyön pariin. Reilut viisi vuotta myöhemmin hän on kuitenkin aloittamassa toista pestiään Leijonien päävalmentajana. Ensimmäisenä ohjelmassa on perinteinen Helsingin Euro Hockey Tour -turnaus 8.-11. marraskuuta.

 - Iso tekijä oli se, että Suomessa on tällä hetkellä erittäin paljon nuoria nousevia ja jo nousseita kykyjä. Meillä on ihan oikeasti kevään MM-kisoissa sauma pärjätä. Se on yksi tekijä, mikä minua kiehtoi. Kun pääsin alle 20-vuotiaiden maajoukkueessa tekemään vuoden verran töitä näiden kaverien kanssa, se antoi viimeisen ruiskeen tähän, Jalonen avaa syitä paluuseensa.

 55-vuotias riihimäkeläinen avaa OlympiaCastin tuoreimmassa jaksossa tietään Suomen arvostetuimpien valmentajien joukkoon. Italian ja Englannin kautta sattumalta Hämeenlinnaan – Jalosen matka ei ole ollut tavallisimmasta päästä.

 Tässä jaksossa saadaan vastaus myös kysymykseen, mitä miettii valmentaja, kun hän saa ensin potkut joukkueestaan ja häntä pyydetään samaan joukkueeseen vielä saman kauden aikana. Tästäkin on Jukka Jalosella kokemusta.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

2009 vuonna Andy voitti nuorten maailmanmestaruus pronssimitalin, joka oli Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen arvokisamitali syöksylaskusta.

Kallis ja haastava laji koukuttaa Romaria mm. adrenaliiniannoksilla, mitä ei kuulemma mistään muualta voi saada. Usemman ison loukkaantumisen kokenut Andy onkin oppinut tavoitteen asettamisen tärkeyden juuri näiden haastavein hetkien kautta.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

 Kun yhdistää ammattilaisuran lentopallossa – vieläpä neljässä eri maassa – ja opinnot oikeustieteellisessä, yhtälö kuulostaa mahdottomalta. Vielä mahdottomammalta yhtälö kuulostaa, kun kuulee, että valmistuu oikeustieteiden maisteriksi samassa ajassa kuin pelkästään opintoihinsa keskittyneet opiskelijat.

Mahdotonta se ei kuitenkaan ole, jos on riittävän päättäväinen ja on oikeita ihmisiä ja oikeanlaista apua ympärillä. Sen todisti lentopalloilija Pauliina Vilponen, joka lopetti menestyksekkään urheilu-uransa valmistumisensa jälkeen 26-vuotiaana aloittaakseen siviilityöt juristina.

 - Kun minulta on kysytty, miksi tein tällaisen valinnan, olen sanonut aina, että jokaisen täytyy kuunnella itseään ja löytää se oma tie. On tosi tärkeää, että on joku ajatus siitä, mitä haluaa tehdä urheilun jälkeen. Kun urheilu ennemmin tai myöhemmin loppuu, se on aina muutostilanne, jolloin saattaa elämään syntyä tyhjiö, Vilponen pohtii.

 - Minä kokeilin vain lentopalloon panostamista vuoden ajan, ja minä koin sen henkisesti raskaana, kun oli vain urheilu. Minä sain opiskelusta hyvän vastapainon urheilulle – ja sitä kautta pystyin pärjäämään jopa paremmin urheilussa.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Tässä jaksossa kuullaan Arttu Mattilan sekä Jessica Kähärän tarina lapsuudesta nuoreksi huippu-urheilijaksi.

Yhtäläisyyksiä löytyi mm. eri lajijen harrastaminen lapsuudessa, sekä intohimo kehittyä parhaaksi mahdolliseksi urheilijaksi.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

- Meillä on kaikki pelissä urheilun kanssa. Tuloja saamme juuri sen verran, että pystymme tätä hommaa tekemään, mutta säästöön tästä ei juurikaan jää. Taloudellisesti tämä on täysin hullua hommaa, mutta molemmat olemme sitä mieltä, että saamme tästä tosi paljon muuta arvoa kuin rahaa, Sali korostaa OlympiaCastin vieraana.

Kovat ratkaisut ovat vieneet 37-vuotiaan Salin pisteeseen, jossa hän voi tavoitella realistisesti maailman arvostetuimman triathlon-kilpailun, Havaijin Ironmanin voittoa. Kahtena viime vuonna Sali on sijoittunut naisten kilpailussa viidenneksi, ja seuraava mahdollisuus koittaa Konalla lauantaina 13. lokakuuta.

Lopputulosta tärkeämpää Salille on kuitenkin aina ollut matka; hän on klassinen elämäntapaurheilija, joka rakastaa jokapäiväistä liikkumista ja urheilemista. Mitä se tarkoittaa käytännössä? Se selviää OlympiaCastin tuoreimmasta jaksosta, joka on kuunneltavissa yleisimmiltä podcast-palvelutarjoajilta tai suoraan tämän linkin takaa.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Jarkko jakaa innoissaan tietoaan ja taitoaan nuoremmille pelaajille mentorin roolissa. Hän toimii myö tenniksen Davis Cup kapteeninen. Suomen joukkue voitti tänä vuonna kaikki kolme Davis Cup peliään ja nousee näin ensi vuonna 1 divisioonaan.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Taitoluistelun Yhdysvalloissa aloittanut Emmi on reissannut paljon ympäri maailmaa treenien ja kisojen perässä.

Emmi teki yläasteen jälkeen päätöksen satsata kaikkensa urheiluun, ja saavutti jo lyhyessä ajassa yhden unelmansa, pääsyn olympialaisiin.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Kun laji kuuluu kesäolympiakisojen ohjelmaan, se on tietynlainen laadun tae. Se tarkoittaa käytännössä, että globaali kilpailu lajissa on kovaa. Kun tällaisessa lajissa onnistuu voittamaan lajin korkeimman kilpailukiertueen osakilpailun, puhutaan maailmanluokan urheilijasta.

Vielä kovempi urheilija on kyseessä, jos voittoja tulee kahden kuukauden sisällä kaksi. Tällaiseen saavutukseen ylsi Titta Keinänen alkukesästä, kun hän voitti tuoreen olympialajin, karaten korkeimman kilpailusarjan – K1-kiertueen – perättäiset osakilpailut Rabatissa ja Istanbulissa. Tällä hetkellä Keinänen onkin yksi kuumimmista nimistä sarjassaan, yli 68-kiloisissa.

25-vuotiaan Keinäsen polku maailman huipulle ei ole tavallisimmasta päästä. 16-vuotiaana honkilahtelainen ilmoitti valmentajaisälleen Kai Keinäselle, että ura loppuu. Päätös kesti neljän vuoden ajan.

- Se ei ole kovin tavallista, että vielä palaa lajin pariin, jos on teininä lopettanut. Se ajatus jäi vaivaamaan minua, että mitä jos olisinkin jatkanut? En saanut sitä ajatusta pyyhittyä mielestäni. Yksi ilta sanoin sitten isälleni, että haluaisin aloittaa uudestaan. Sen jälkeen olen tehnyt taas ihan sata lasissa, Keinänen valaisee OlympiaCastin neljännessä jaksossa, joka on kuunneltavissa yleisimmiltä podcast-palvelutarjoajilta tai suoraan tämän linkin takaa.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Rakkaus urheilua kohtaan loistaa todella vahvasti Liisan elämässä. Hän puhuu myös siitä miten hän ei tavoittele voittoja, mutta haluaa olla aina radan nopein.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Tämä syvällinen keskustelu avaa hienosti urheilijan sielunmaisemaa sekä voittojen, että haasteiden keskellä.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Muun muassa näihin kysymyksiin pureudutaan OlympiaCastin avausjaksossa.

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.